EMN-Yleista¦ê

EMN-blogi

Suomen EMN-yhteyspiste pitää blogia, jossa tuomme esiin vaikutteita esim. tapahtumista joihin olemme osallistuneet tai asioista, jotka koskevat tutkimusaiheitamme.
5.8.2016 15.59

ETNO-foorumi 2.6.2016

EMN osallistui 2.6.2016 Etnisten suhteiden neuvottelukunnan ETNO:n järjestämään ETNO-foorumiin. ETNO edistää maahanmuuttajien sekä etnisten ja uskonnollisten vähemmistöjen osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia päätöksentekoon. ETNO-foorumin tavoitteena oli asiantuntijaesitysten ja interaktiivisen osallistumisen kautta etsiä ja nostaa esiin ihmisarvoista keskustelukulttuuria tukevia työkaluja sekä työkaluja puuttua ennakkoluuloihin ja rasismiin.



Tilaisuuden avannut oikeus- ja työministeri Jari Lindström korosti luottamuksen merkitystä kotoutumiseen. Luottamus taas syntyy vain ennakkoluulottomasta vuorovaikutuksesta eri ihmisten ja ryhmien välillä. Tästä lähtee kotoutuminen, joka on aivan keskeistä, jotta uudet tulijat pääsevät nopeasti osallisiksi suomalaisessa yhteiskunnassa.

 

Ihmisarvoinen keskustelukulttuuri ja hyvät etniset suhteet

 

Seminaarin avauspuheenvuorossa oikeusministeriön kansliapäällikkö ja ETNO:n puheenjohtaja Asko Välimaa nosti esiin neljä tekijää, jotka tukevat hyviä etnisiä suhteita: asenteisiin vaikuttaminen, turvallisuuden tunteeseen vaikuttaminen, osallistumisen ja vaikuttamisen tukeminen sekä hyvän vuorovaikutuksen ja yhteiskuntaan kuulumisen tukeminen. Ongelmat pitää tunnustaa ja kritiikkiä saa esittää, mutta lähtökohtana tulee olla ratkaisukeskeisyys. Maahanmuuttokeskustelussa tarvitaan faktoja ja tilastojen tulkintaa, hän korosti.

 

EMN:läisenä tähän näkemykseen voi hyvin mielin yhtyä. EMN:n tekemä raportointityö tuottaa koottua faktapohjaista tietoa maahanmuuttohallinnonalalta Vuosittaisessa maahanmuutto- ja turvapaikkapoliittisessa raportissa sekä Tilastokatsauksessa sekä fokusoiduissa tutkimuksissa syvällisempää tietoa valituista aiheista.

 

Asko Välimaa jatkoi toteamalla, että ihmisarvoisen keskustelukulttuurin avaimet ovat tunne turvallisuudesta ja keskinäisestä kunnioituksesta. On muistettava, että sananvapauden mukana tulee myös vastuu omista sanoista. Vastuullinen viestijä kunnioittaa totuutta ja ihmisarvoa. Vuorovaikutus ja yhdessä oleminen ei automaattisesti johdakaan ennakkoluulojen lientymiseen ja kunnioituksen kasvuun, vaan hyvän vuorovaikutuksen luomiseksi ja konfliktien ratkaisemiseksi tarvitaan tukea ja välineitä.

 

Näitä välineitä kuulijat saivatkin tilaisuuden esityksistä ja keskusteluista kunnon pakillisen.

 

Järki käteen! Fakta ja fiktio maahanmuuttokeskustelussa

 

Professori Panu Raatikainen piti tilaisuudessa esityksen argumentaatiosta. Hän antoi kuulijoille argumentaation välineitä, joilla nostaa keskustelun tasoa ja päästä pois eipäs-juupas -väittelystä tai omaan kantaan lukkiutumisesta. Argumentaatiovirheiden tunnistaminen niin omassa kuin vastapuolen argumentoinnissa edesauttaa ratkaisukeskeisen dialogin saavuttamista.

 

Globaali Suomi ja arvot - olemmeko vaarassa?

 

VTT Anneli Portman Helsingin yliopistosta puhui arvoista ja uhista. Kuten Panu Raatikainen myös Anneli Portman antoi välineitä tunnistaa omaa ajatusmaailmaa rajoittavia tekijöitä ja näkemään todellisia syitä ennakkoluulojen taustalla. Portman totesi, että epävarmuuden kokemus saattaa johtaa uhatuksi tulemisen tunteeseen ja elämä saattaa tuntua hallitsemattomalta. Tästä seuraa halua palata vanhaan ja tuttuun sekä etsiä syyllistä epävarmuuteen. Sisäryhmä ”me” ja ulkoryhmä ”he” halutaan nähdä mahdollisimman erilaisina.

 

Mikä meitä uhkaa? Suomalaisille tärkeitä arvoja ovat rehellisyys, työnteko, luonto, luottamus ja auttaminen. Nämä enemmistön arvot eivät ole Suomessa tällä hetkellä uhattuina, Portman totesi. Mutta, jos päästetään irti tasa-arvosta tai toinen toistemme auttamisesta, voimme itse uhata omia arvojamme.

 

Tästä meidän pitäisi puhua!

 

Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen nosti esiin napakassa puheenvuorossaan kolme maahanmuuttokeskustelussa vellovaa väärinkäsitystä sekä kumosi väärinkäsitykset.

1. Maahanmuutto on valtava haaste.

                      Maahanmuutto pitäisi nähdä ennemminkin voimavarana.

2. Maahanmuuttajat, erityisesti turvapaikanhakijat, ovat kaikki samanlaisia. He tulevat kriisimaista ja tarvitsevat paljon tukea.  

Maahanmuutto on moninaista. Myöskään pelkän maahantulonperusteen ei pitäisi määrittää henkilöä. Turvapaikanhakijoilla saattaa olla taustalla rankkoja kokemuksia, mutta heillä on myös paljon koulutusta, osaamista ja yritteliäisyyttä.

3. Kunnat eivät voi selvitä kotouttamisesta.

Kuntiin kotoutumista on lähdetty tarkastelemaan uudesta näkökulmasta: Kuinka kunnat voivat hyötyä maahanmuutosta? Monissa kunnissa maahanmuutto onkin nähty tulevaisuuden voimavarana.

 

Hämäläinen totesi, että hyvä kotouttaminen on sitä, että päästään yhdenvertaisesti osalliseksi suomalaisessa yhteiskunnassa.

 

Pieniä valkoisia valheita maahanmuutosta? Faktabaari tarkistaa väitteet

 

Vastaava toimittaja Tuomas Muraja kerto faktabaarista, netissä toimivasta faktantarkistuspalvelusta. Faktabaari on kansalaisille tarkoitettu palvelu, jonka nettisivuilla voi lähettää tarkistettavaksi uutisartikkelien faktoja. Faktabaari ottaa yhteyttä kahteen toisistaan riippumattomaan asiantuntijaan ja he tarkistavat väitteen faktat. Vastaukset ovat kaikkien luettavissa faktabaarin nettisivuilla.

 

EMN on osin samalla asialla; edistämässä tosiasioihin ja oikeisiin termeihin pohjautuvaa keskustelua mediassa. EMN on julkaissut yhdessä IOM:n kanssa terminogrammin, jossa on selitetty lyhyesti ja ytimekkäästi maahanmuuton keskeisten termien sisältö.

 

Asenteellisin mediateko 2016 -palkinnon julkistaminen

 

ETNO-foorumissa palkittiin myös ETNO:n vuosittain valitsema Asenteellisin mediateko. Vuonna 2016 palkinto jaettiin Maahanmuuttoviraston viestinnälle. Maahanmuuttovirasto on viestinnässään jakanut tietoa, vastannut suomalaisten huolipuheeseen kertomalla faktoja sekä oikonut virheellisiä ja tahallisesti väärin ymmärrettyjä näkemyksiä maahanmuutosta sekä edesauttanut parempien keskusteluyhteyksien syntymistä.

 

Palkintoa olivat vastaanottamassa Maahanmuuttoviraston tiedotuspäällikkö Hanna Kautto, tiedottaja Kaisa Härkisaari sekä tulosalueen johtaja Juha Similä. Kiitospuheenvuorossaan Hanna Kautto totesi, että vaikka Maahanmuuttoviraston viestinnän lähtökohtana on palvella mediaa, viime vuonna yhä merkittävämpi tehtävä oli keskustella kansalaisten kanssa ja välittää oikeaa tietoa sinne, missä väärä tai vääristelty tieto levisi.

 

Kautto totesi, että medialla on valtaa ja viranomaisten pitää kiinnittää huomiota siihen, jos media käyttää leimaavia ilmaisuja. Viestinnältä on kysytty, miten Maahanmuuttovirasto voi ottaa kantaa rasismia vastaan. Lähtökohtana ovat suomalaisten viranomaisten perusarvot, joten on luonnollista, että viranomainen ottaa kantaa oikeusvaltion puolesta.

 

Draamaa, vihapuhe ja tunteet

 

Tilaisuudessa nähtiin myös draamaa, kun päästiin seuraamaan Suomen Punaisen Ristin koordinoiman Ei rasismille -hankkeen treenikehän demoversiota. Treenikehässä osallistujat pääsevät eläytymään eri rooleihin, esimerkiksi sortajan, sorretun ja sivustakatsojan rooliin, ja kokemaan, kuinka erilainen käytös johtaa tilanteessa erilaisiin lopputuloksiin. Esityksen katsominen herätteli varmasti myös jokaista katsojaa pohtimaan omaa toimintaansa ja vaikutusmahdollisuuksiaan arkisissa kohtaamisissa siinä yleisimmässä eli sivustakatsojan roolissa.

 

Ihmisarvoinen keskustelukulttuuri - asiat saavat riidellä, kunnioituksen tulee säilyä

 

Paneelikeskustelussa hankejohtaja Miriam Attias, erikoissuunnittelija Nexhat Beqiri, päätoimittaja Eilina Gusatinsky sekä koomikko Iikka Kivi keskustelivat omakohtaisiin kokemuksiin ja havaintoihin pohjautuen siitä, mitä on rasismin, huolipuheen ja vihapuheen takana. Usein taustalla on ennakkoluuloja, huolta ja epävarmuutta. Konflikti on harvoin kulttuurien välinen yhteentörmäys, vaan ihmisten välinen konflikti kulttuuristetaan. Ratkaisuina paneeli näki oikean tiedon jakamisen ja vastaanottamisen sekä suhteellisuuden tajun.

 

Mitä suomalaiset ajattelevat nykyisestä keskusteluilmapiiristä

 

Juontaja haastatteli tutkija Jussi Westistä sekä tutkivaa toimittaja Airin Bahmania vallitsevan keskusteluilmapiirin asetelmista: Ketkä keskustelevat: kuka innostuu ja kuka vetäytyy. Westinen totesi, että moni jättäytyykin yhteiskunnallisen keskustelun ulkopuolelle voimakkaan vastakkainasettelun vuoksi.  Bahman nosti esiin asetelman, jossa puhutaan paljon siitä, kuinka suomalaiset kokevat keskustelun, muttei kysytä, kuinka se vaikuttaa maahanmuuttajataustaisiin ihmisiin ja heidän kotoutumiseensa. Median rooli on keskeinen siinä mitä ja miten uutisoidaan. Jos maahanmuutosta uutisoitaessa puhutaan aina ongelmista ja rikoksista, se luo kielteisen kuvan maahanmuutosta kokonaisuutena.

 

Ihmisarvoinen keskustelukulttuuri tukee yhteiskunnan yhteenkuuluvuutta, vihapuhe murentaa sen

 

Sisäministeriön kansliapäällikkö, ETNO:n varapuheenjohtaja Päivi Nergin puheenvuoron keskiössä oli yhteenkuuluvuuden tunne. Turvallisuus rakentuu yhteenkuuluvuuden tunteen ympärille, mikä edellyttää, että meillä on yhteiskunta, jossa rakennetaan yhteenkuuluvuutta ja johon erilaisten ihmisten on hyvä tulla. Hän painotti keskustelukulttuuria, joka ei jaa meitä kahtia. Nerg myös pohti keskustelukulttuuriin viitaten, kuinka yhteiskunta voi muuttua niin nopeasti niin pienen asian vuoksi. Ehkä on hyvä, että asiasta nyt keskustellaan ja se auttaa muutoksessa kohti Suomea, johon erilainen on tervetullut. Lopuksi Nerg painotti yhteenkuuluvuuden tunteen ja hyvän dialogin merkitystä turvallisuusongelmien ennaltaehkäisyssä.

 

Projektikoordinattori Oussama Yousfi jatkoi keskustelua yhteenkuuluvuudesta kertomalla Radinet-hankkeesta, joka on tarkoitettu henkilöille, jotka haluavat irtautua ääriajattelusta. Hän totesi, että eriarvoistuminen, heikko-osaisuus ja syrjintä lisäävät radikalisoitumisen riskiä. Keskeistä ennaltaehkäisyssä on vihapuheeseen puuttuminen, sillä rasistiset kokemukset tukevat ääriliikkeiden rekrytointia ja niiden toiminnan perustelemista.

 

Ihmisarvoinen keskustelukulttuuri - Dialogia ja vuorovaikutusta voi tukea

 

Asiantuntija Hussein al-Taee Crisis Management Initiative (CMI) -järjestöstä toi kansainvälisen kontekstin keskustelukulttuurin merkityksestä. Hän kertoi järjestön Irak-ohjelmasta, jossa toisilleen vihamielisiä osapuolia on yritetty saada tunnustamaan toistensa olemassaolo ja istumaan samaan neuvottelupöytään. Suomella on kokemusta historiastaan, jossa Suomen sisällissodan jälkeiset haavat pystyttiin hoitamaan, koska yhteiskunta on osattu pitää eheänä. Se johtuu siitä, että suomalaiset ovat aina pystyneet rajojensa sisällä johtamaan omaa elämäänsä ja säilyttämään oman kulttuurinsa. Sen sijaan Irakiin ulkopuolelta tuotu demokratian malli on epäonnistunut. Kestävien ratkaisujen aikaansaaminen vaatii sisältäpäin nousevaa tahtoa ja paikallisten osallistamista. Tällä esimerkillä al-Taee halusi korostaa dialogin merkitystä, joka on ainoa työkalu, jolla pystytään saamaan aikaiseksi kestävää vakautta.

 

Ihmisarvoinen keskustelukulttuuri - Ilman empatiaa ei ole keskustelua vaan monologeja

 

Tilaisuuden päätti tutkija Katri Saarikiven esitys empatiasta neurotieteiden näkökulmasta. Neurotieteissä empatia jaetaan kolmeen erilliseen, mutta osittain päällekkäiseen osa-alueeseen: ajatusten tasolla ymmärretään toisten mielenliikkeitä, tunteiden tasolla ymmärretään toisten tuntemuksia ja tunnetaan toisten tunteita itsessämme sekä tekojen tasolla koetaan mielihyvää toisten auttamisesta.

 

Kilpailu sammuttaa yhden empatiaan liittyvän mekanismin ja niin ikään netin kautta tapahtuvassa vuorovaikutuksessa empatia himmenee. Sen sijaan empatiaa lisääviä tekijöitä ovat esimerkiksi kaunokirjallisuuden lukeminen sekä erilainen yhdessä tekeminen ja rohkeus. Rohkeudella hän tarkoittaa uskallusta avata itsensä toisten tunteille ja antaa niiden koskettaa sekä rohkeutta heittäytyä toisen ajatusmaailmaan, vaikka se heijastaisikin eri arvoja.

 

Kollektiivinen älykkyys on meidän paras ongelmanratkaisumenetelmämme ja se edellyttää empatiaa tullakseen esiin vuorovaikutuksessa.


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi