EMN-Yleista¦ê

EMN-blogi

Suomen EMN-yhteyspiste pitää blogia, jossa tuomme esiin vaikutteita esim. tapahtumista joihin olemme osallistuneet tai asioista, jotka koskevat tutkimusaiheitamme.
1.4.2014 14.19

Korkealentoisesti työvoiman liikkuvuudesta Pohjoismaissa ja Baltiassa keskellä Viron hallitusmyllerrystä

 

Pohjoismainen ministerineuvosto järjesti Tallinnassa 7.3. konferenssin otsikolla ”Labour Mobility and Transnationalism in the Nordic-Baltic Region”. Järjestävä taho oli koonnut erittäin tiiviin ohjelman ja saanut puhujiksi mm. kaksi ministeriä Viron hallituksesta sekä EU-komissaarin. 

Konferenssin päätti paneelikeskustelu, johon osallistui kolme virolaista kansanedustajaa, joten korkeimman poliittisen tason edustajista ei todellakaan ollut puutetta. Ohjelmaan kuului myös tutkijoiden puheenvuoroja. Suomen EMN-yhteyspiste osallistui tapahtumaan ja tässä kirjoituksessa muutamia huomioita siitä.

 

Mielenkiintoa ei ainakaan vähentänyt tieto, että Viron pääministeri Andrus Ansip oli jättänyt eroanomuksensa vain muutama päivä ennen konferenssia ja spekulointi uudesta pääministeristä ja hallituksen jäsenistä kävi kuumana.

 

Näin jälkeenpäin voi todeta, että tilaisuudessa esiintyi Viron uusi pääministeri Taavi Rõivas, tosin silloin vielä sosiaaliasioista vastaavan ministerin ominaisuudessa. Hänen puheenvuoronsa pääviesti oli, että Viron tulee ottaa paremmin huomioon tulevaisuuden työvoiman tarpeet ja aktiivisesti miettiä, miten Viro voisi houkutella osaavaa työvoimaa. Tähän saakka Viro on ollut lähinnä työperusteisen liikkuvuuden lähtömaa ja Suomi ykköskohdemaana pitkään. Tällä hetkellä virolaisten lähtöhalukkuus ulkomaille töihin on jonkin verran vähentynyt.

 

EU:n työllisyys- ja sosiaaliasioiden komissaari, László Andor, nosti EU:n työvoiman liikkuvuutta koskevassa puheenvuorossaan esiin uudemmista EU-jäsenmaista vanhempiin jäsenmaihin kohdistuvan työperusteisen maahanmuuton. Hän viittasi myös aiheen tiimoilta vellovaan keskusteluun, jossa muutamat EU-jäsenmaat ovat ehdottaneet EU:n ytimessä olevan vapaan liikkuvuuden rajoittamista. Kyseiset maat ovat käyttäneet ehdotuksensa perusteena mm. sosiaaliturvan väärinkäyttöepäilyksiä. Tutkimustiedon valossa tämä perustelu tuntuu heppoiselta, sillä luvut osoittavat että kyseisen muuttoliikkeen kohdemaat ovat hyötyneet uusista EU-jäsenmaista tulevista muuttajista. He ovat monilta osin paikanneet kohdemaiden työvoimapulaa, niin matalan kuin korkeamman koulutustason tehtävissä. Maailmanlaajuisen talouskriisin runtelemassa EU:ssa  tämänkaltainen liikkuvuus on ainakin osittain tasapainottanut tilannetta jäsenmaiden välillä.

 

Tämä ei tarkoita, etteikö aiheesta riittäisi keskustelua vielä pitkäksi aikaa. Toisella kotimaisella kielellä julkaistavassa päivälehdessä oli eilen artikkeli (HBL 31.3.), joka käsitteli Virosta Suomeen työn perusteella tulleita henkilöitä ja jossa keskusteltiin oikeudesta sosiaaliturvaan sekä kerrottiin miten Suomi maksaa lapsilisiä Virossa asuville lapsille, kun yksi vanhempi (tai molemmat) ovat töissä Suomessa.   

 

Konferenssin aihe oli EMN-verkostossa työskentelevälle mielenkiintoinen, sillä verkoston mandaattinahan on EU:n ulkopuolelta tulevien, ns. kolmansien maiden kansalaisten, maahanmuuton tutkiminen. Tämän vuoksi EU:n sisäisiä muuttoliikkeitä ei juurikaan huomioida, jos siihen ei ole erityisen painavaa syytä esim. EMN-tutkimusten yhteydessä.

 

Viron sisäministeri Ken-Marti Vaher puhui Viron ulkomaalaispolitiikasta. Hän käytti monta kertaa sanoja ’pragmaattinen’ ja ’konservatiivinen’ kuvaillessaan Viron politiikkaa etenkin työperusteiseen maahanmuuttoon liittyen. Viron kansalaisten työllisyys on aina etusijalla ja jos työmarkkinoilla on työvoimapulaa, sitä pyritään ensisijaisesti hoitamaan koulutuspolitiikan keinoilla. Maahanmuuttajien houkuttelu Viroon ei ole ollut mikään prioriteetti, mutta sisäministeri Vaher myönsi, että tätä näkemystä joudutaan arvioimaan uudelleen ja kertoi että varsinkin ulkomaalaisten erityisasiantuntijoiden (tippspetsialistide) houkutteleminen Viroon töihin tulee olemaan yksi fokuksen kohde.

 

Tarton yliopiston professori Tiit Tammaru perehdytti kuulijat ”transnationalism”-käsitteeseen; sanalla ei ole varsinaista suomenkielistä käännöstä; esimerkiksi ilmaisut rajat ylittävä, ylirajainen kansalaisuus/elämäntapamuuttajuus  kuvaavat tätä ilmiötä. Professori Tammaru kuvasi ilmiötä käyttämällä Suomessa työssä käyviä virolaisia esimerkkeinä; he ovat yhtä aikaa osallisena kahdessa eri valtiossa ja yhteiskunnassa ja ilmiö on kasvussa monin paikoin Euroopassa ja muualla maailmassa, kun ihmiset käyvät töissä toisessa valtiossa.

Tähän teemaan liittyen on juuri alkanut laaja kansainvälinen tutkimushanke EURA-NET, jota koordinoi Tampereen yliopisto. Hankkeessa tutkitaan ihmisten tilapäistä liikkuvuutta Euroopan ja Aasian välillä. Hankkeen verkkosivuilta löydät lisätietoa.

 

Konferenssin lopuksi järjestettiin paneelikeskustelu, johon osallistui kolme kansanedustajaa Viron Riigikokusta; he edustivat eri puolueita ja olivat silmin nähden hieman mietteliäitä hallitusmyllerryksen keskellä, vaikkei siitä keskusteltu tilaisuudessa.

Itse konferenssin teemaan liittyen he olivat yksimielisiä siitä, että Viron tulee seurata muita lähialueen maita ja tehdä maa houkuttelevaksi ulkomaalaiselle osaavalle työvoimalle sekä pyrkiä tarjoamaan takaisin Viroon muuttaville kansalaisille hyviä palveluita ja mielenkiintoisia työmahdollisuuksia.   

 

Alla olevista linkeistä pääsee tutustumaan konferenssissa pidettyihin esityksiin sekä Pohjoismaisen ministerineuvoston yhteenvetoon tapahtumasta.

 

Konferenssissa pidetyt esitykset löytyvät täältä:

http://www.norden.ee/en/regional-cooperation/presentations

 

Pohjoismaisen ministerineuvoston Tallinnan toimiston yhteenvetoon tapahtumasta:

http://www.norden.ee/en/about-us/news/item/8035-estonians-less-interested-in-working-abroad

Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi


Nimimerkki
Otsikko
Kommentti *
Älä täytä
Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia
Ei kommentteja