EMN 2013 kansallisen seminaarin - Maahanmuuttajien sosiaaliturva ja terveydenhuolto - yhteenveto ja esitykset

Yleisökuva 1

Tämän vuoden kansallinen EMN-seminaari järjestettiin 22.11. Helsinki Congress Paasitornissa. Seminaariin osallistui n. 70 henkilöä jotka edustivat yli 40:tä eri organisaatiota. Seminaarissa pidetyt esitykset löytyvät yhteenvedon jälkeen alimpana.

 

Suomen EMN-yhteyspisteen johtaja Kielo Brewis toivotti kaikki tervetulleiksi, minkä jälkeen lavalle astui tutkijaprofessori Olli Kangas joka avauspuheenvuorossaan taustoitti päivän teemaa. Hän kertoi Suomen hankalasta alkutaipaleesta itsenäisenä valtiona sisällissotineen, sekä siitä, miten on päädytty tämän päivän hyvinvointivaltioon jonka peruspilarina on kattava sosiaaliturva- ja koulutusjärjestelmä. Ilman niitä päätöksiä, jotka tehtiin sotien jälkeen ja joiden kantavana ajatuksena oli kansalaisten yhtäläinen osallistaminen yhteiskuntaan etenkin tasavertaista perusturvaa ja koulutusta tarjoamalla Suomi ei olisi siinä missä olemme tänään. Muuntuminen maastamuuttomaasta maahanmuuton kohdemaaksi on ollut nopea prosessi ja Olli Kangas päätti alustuksensa esittämällä niin kansalaisten kuin myös poliittisten puolueiden mielipiteitä maahanmuutosta ja maahanmuuttajista.

Olli K Tutkijaprofessori Olli Kangas

 

Seuraavaksi puhujakorokkeelle nousi seminaarin key note-puhuja professori Alan Barrett Irlannista. Hänen esityksensä otsikkona oli "Immigrants and Welfare Receipt" eli maahanmuuttajat ja sosiaaliturvan vastaanotto/hyödyntäminen.  Alan Barrett esitteli lukuisia tutkimuksia joissa aihetta on käsitelty. Kuulijoille tuli tutuksi termi "welfare magnet" jolla tarkoitetaan valtion myöntämien sosiaalietuuksien toimimista vetotekijänä maahanmuutolle. Professori Barrett osoitti, että tutkimusten perusteella sosiaalietuuksien määrä ei juurikaan korreloi maahanmuuton kanssa. Tarkasteltaessa tiettyjä ryhmiä tarkemmin korrelaatio vahvistuu jonkin verran, mutta tällä ei ole juurikaan valtiontaloudellista merkitystä Barrettin mukaan. Sen sijaan maan yleinen palkkataso korreloi tutkimustulosten mukaan vahvemmin maahanmuuton kanssa.

Toinen kysymys jonka Barrett esitti, oli se, turvautuvatko maahanmuuttajat kantaväestöä enemmän sosiaalietuuksiin.  Vastaukseensa hän käytti tietoja joita on kerätty European Union Statistics on Income and Living Conditions (EU-SILC) tietojen keruun osana. Tilastojen perusteella voidaan mainita, että maahanmuuttajat käyttävät jonkin verran enemmän hyödykseen esimerkiksi työttömyysetuuksia; muiden etuuksien osalta suuria eroja ei ole havaittavissa. Tilastograafeja aiheesta on löydettävissä Barrettin esityksestä. Kaikki seminaariesitykset löytyvät tämän yhteenvedon lopusta.    

Aamupäivän puhujat Aamupäivän puhujat vasemmalta oikealle, Olli Kangas, Alan Barrett, Laura Broomfield ja Ellen Jurado.

 

Alan Barrettin key note-puheen jälkeen alkoi ns. EMN-osuus jonka aloitti Elena Jurado EMN-palveluntarjoajan ICF GHK-COWI:n puolesta. Hän taustoitti käynissä olevaa EMN-tutkimusta "Migrants Access to Social Security and Healthcare" ja kertoi EU-komission tiedontarpeista ja tutkimuksen määritelmistä.

Sen jälkeen vuorossa oli Laura Broomfield Iso-Britannian EMN-yhteyspisteestä; hän esitteli Iso-Britannian sosiaaliturva- ja terveydenhuoltojärjestelmää maahanmuuttajien osalta. Iso-Britanniassa on kahdenlaisia etuuksia "contributory"(joiden kustantamiseen osallistutaan esim. maksamalla sos.turvamaksua palkasta) ja "non-contributory"(joihin ei osallistuta suoraan maksamalla maksuja, vaan ne ovat yleisiä verovaroilla kustannettavia etuuksia, joiden saamiseksi tulot eivät saa ylittää tiettyä rajaa). Tilapäisesti maassa oleskelevat maahanmuuttajat eivät voi saada "non-contributory"-etuuksia, mutta pysyvästi maassa oleskelevilla on pääsy samojen etuuksien piiriin kuin kantaväestöllä. Yleisenä huomiona Laura totesi, että EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevat maahanmuuttajat ovat kantaväestöä selvästi todennäköisemmin työttömiä tai työvoiman ulkopuolella.

BKI rajattu

Ylitarkastaja Berit Kiuru Suomen EMN-yhteyspisteestä.

 

Kun seminaari jatkui lounastauon jälkeen vuorossa oli Berit Kiurun (Suomen EMN-yhteyspiste) esitys "Migrants Access to Social Security and Healthcare"-tutkimuksen Suomen kansallisen raportista. Berit kävi ansiokkaasti läpi Suomen sosiaaliturvajärjestelmän erityispiirteet ja jaottelun asumisperusteiseen ja työskentelyyn perustuvaan sosiaaliturvaan. Yhteenvetona voidaan todeta, että Suomen järjestelmä on kattava mutta monimutkainen. Suuri osa sosiaaliturvasta on asumisperusteista ja asumisen määritteleminen on toisinaan hankalaa kolmansien maiden kansalaisten kohdalla. Asumista koskevia ratkaisuja tekevät useat eri viranomaiset,  lainsäädäntö jättää harkinnan varaa, eivätkä kaikki käsitteet ole yhteneväisiä, mikä luo pohjan erilaisille tulkinnoille.  

Petr P Marja A
Iltapäivän puhujat Petr Potchinchtchikov ja Marja Alastalo.

Beritin esityksen jälkeen oli aika kolmelle kommenttipuheenvuorolle. Ensimmäisenä aloitti Petr Potchinchtchikov Uudenmaan venäjänkielinen yhdistys ry:stä. Suomen venäjänkielisen väestön edustajana hän piti tärkeänä mm. sitä että venäjänkielisille tarjotaan palveluita omalla kielellään ja sitä että huomiota kiinnitetään huomiota mm. käännösten oikeellisuuteen kun on kyse sosiaaliturvaan ja terveydenhuoltoon liittyvissä asioista. Hän totesi myös kotoutumisen osalta, että suomen kielen oppimisen korostaminen ensisijaisena keinona on liian yksioikoinen ainakin venäjänkielisten osalta koska kotoutumiseen tarvitaan myös muuta orientaatiota ja ennen kaikkea motivaatiota, josta sitten herää halu ja kiinnostus myös oppia kieltä.

Seuraavaksi kommentin esitti Heidi Muurinen pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus SOCCA:sta; hänellä on käytännön kokemusta sosiaalityöstä ja tutkinut pro gradu-tutkimuksessaan ns. sosiaalista kansalaisuutta, eli maahanmuuttajien kokemusta osallisuudestaan yhteiskuntaan. Se on maahanmuuttajilla selkeästi heikompi kuin kantaväestöllä ja riski syrjäytymiseen kasvaa. Toinen huomio koskee sosiaalityöntekijöitä, jotka toivovat parempaa ohjeistusta maahanmuuttajien sosiaaliturva-asioihin, koska kokevat järjestelmän olevan monimutkainen.  

Viimeisen kommenttipuheenvuoron piti Marja Alastalo Tampereen yliopistosta, joka Mobile People-projektin välityksellä halusi nostaa esiin maistraattien toisistaan eroavat rekisteriöintikäytännöt. Erilaiset käytännöt luovat epätasarvoa maahanmuuttajien välille. Tällä voi olla suora yhteys mm. sosiaaliturvaetuuksien saamiseen.

 

Yleisökuva
Seminaariyleisöä Siltasaari-salissa.

 

Kahvitauon jälkeen oli vielä tiedossa kaksi mielenkiintoista esitystä. Anneli Weiste-Paakkanen (THL) esitteli viime vuonna valmistuneen Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (Maamu) tuloksia. Kyseinen tutkimus kartoitti kolmen maahanmuuttajaryhmän terveyspalveluiden käyttöä, tyytyväisyyttä palveluihin, luottamusta instituutioihin ja elämänlaatua yleensä. Yhteenvetona voidaan todeta, että terveyspalveluiden käyttö kasvaa maahanmuuttajilla maassaoloajan mukaan; venäläiset ovat kriittisimpiä palveluiden käyttäjiä kun taas somalitaustaiset kokevat elämänlaatunsa parhaaksi jopa kantaväestöä paremmaksi. Lisää mielenkiintoisia tuloksia löydät Annelin esityksestä.

 

Anneli W P
Anneli Weiste-Paakkanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Päivän viimeisestä esityksestä vastasi tutkija Jussi Tervola Kansaneläkelaitokselta (Kela). Hän kertoi kahdesta erillisestä tutkimuksesta. Tällä hetkellä Kelassa on meneillään tutkimus maahanmuuttajien sosiaaliturvan käytöstä Suomessa, josta Tervola esitteli alustavia tuloksia. Tämän lisäksi Tervola kertoi jo päättyneestä tutkimuksesta, joka käsitteli maahanmuuttajien toimeentulotuen käyttöä Helsingissä. Tutkimuksessa kävi ilmi, että kun taustatekijät (ikä, sukupuoli ja siviilisääty) on vakioitu, kaikkien maahanmuuttajaryhmien osalta toimeentulotuen käyttö on kantaväestöä hieman yleisempää. Ainoastaan pakolaismaiden ja ent. Neuvostoliitosta tulevien osalta käyttö on huomattavasti kantaväestöä suurempaa. Toimeentulotuen käyttö vähenee maassaoloajan pidentyessä.

Maahanmuuttajien sosiaaliturvan käyttöä käsittelevän tutkimuksen alustavat tulokset antavat samansuuntaista tietoa niin sosiaaliturvan käytön kuin kustannustenkin suhteen. Pakolaismaista tulevat ovat selkeästi kärjessä sosiaaliturvan käytössä ja käytön määrä pysyy yli kaksinkertaisena kantaväestöön nähden myös 10 vuoden maassaolon jälkeen.

 

Kyselytuokion jälkeen seminaarin loppusanat lausui EMN-yhteyspisteen johtaja Kielo Brewis, joka totesi että seminaaripäivä oli kaikin puolin antoisa ja että kaikkien esittäjien esitykset nivoituivat erittäin hyvin yhteen muodostaen mielenkiintoisen kokonaisuuden. Kiitokset vielä kaikille esittäjille ja osallistujille!

KBR 
Suomen EMN-yhteyspisteen johtaja Kielo Brewis, Jussi Tervola sekä Anneli Weiste-Paakkanen.

Seminaarin esitykset