161214-Uutiskirje-banner2
 

Kaksi uutta EMN-synteesiraporttia valmistunut

 

 

Vuoden 2011 teematutkimusten synteesiraportit ovat valmistuneet ja ovat luettavissaa EMN-verkkosivuilta Raportit 2012-kohdasta.

 

Yhteenvedot raporttien löydöksistä löydät alta.

 

Visa Policy as Migration Channel

 

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää viisumipolitiikan ja maahanmuuttopolitiikan välistä yhteyttä. Useissa EU-maissa on yhteisen Schengen-viisumijärjestelmän lisäksi käytössä erilaisia kansallisia viisumijärjestelmiä. Tutkimuksessa pyrittiin syventymään erityisesti näiden kansallisten järjestelmien ja maahanmuuttopolitiikan yhteyteen. Tutkimuksessa tarkasteltiin viisumipolitiikan roolia sekä laillisen maahantulon edistämisessä että laittoman maahantulon torjunnassa. Synteesiraportti perustuu 21 Euroopan unionin jäsenmaan kansallisiin tutkimuksiin, jotka on laadittu vuonna 2011.

 

Kansalliset viisumijärjestelmät yleisiä EU-maissa

 

Suomea lukuun ottamatta raportin kaikissa vertailumaissa on käytössä kansallinen viisumijärjestelmä. Kansallisia, nk. D-viisumeita, käytetään monissa maissa maahanmuuton helpottamiseen. Käytännöt vaihtelevat suuresti, mutta yleisimmän käytännön mukaan kansallisella D-viisumilla voi saapua maahan hakemaan pidempään oleskeluun oikeuttavaa lupaa.

 

Suomi myöntää vain Schengen-viisumeita, jotka on tarkoitettu korkeintaan kolmen kuukauden oleskelua varten. Schengen-viisumia ei myönnetä pysyvään Suomessa oleskeluun tai sellaisen aloittamista varten, vaan pidempiaikaiseen oleskeluun tulee pääsääntöisesti hakea oleskelulupaa kotimaasta käsin. Myös Ruotsi noudattaa Suomen kaltaista politiikkaa, siellä kansallisia D-viisumeita myönnetään lähinnä pidempiä perhevierailuja varten, mutta maahanmuuttoa suunnittelevan tulee hakea oleskelulupa kotimaastaan käsin.

 

EU-maiden välillä on paljon vaihtelua sen suhteen, millaisia vaatimuksia kansallisen viisumin tai oleskeluluvan saamiseksi on. Tutkimuksen yhtenä tavoitteena olikin kartoittaa tätä tilkkutäkkimäistä järjestelmää.

 

 

Viisumipolitiikka apuna laittoman maahantulon torjunnassa

 

Synteesiraportin mukaan viisumipolitiikka auttaa laittoman maahantulon torjunnassa. Viisumihakemusta käsittelevä edustusto voi jo ennalta ratkaista, pitäisikö maahan pääsyä hakevalle kolmannen maan kansalaiselle myöntää maahantulolupa vai ei. Edustustoissa hakijan asiakirjojen aitous tarkastetaan, hakijaa saatetaan haastatella ja hänen halukkuuttaan palata takaisin kotimaahansa viisumiajan päättyessä arvioidaan. Keskeistä on myös tietojenvaihto sekä oman maan viranomaisten että muiden Schengen-maiden edustustojen kesken.

 

Tapaustutkimuksissa tarkasteltiin viisumipolitiikkaa mm. Venäjän ja Nigerian

 

Osana tutkimusta viisumipolitiikkaa tarkasteltiin yksittäisiin lähtömaihin keskittyvien tapaustutkimusten kautta. Suomen kansallisessa raportissa tapaustutkimusmaita ovat Venäjä ja Nigeria.

 

Synteesiraportista ilmenee, että useat EU-maat pyrkivät helpottamaan maahantuloa Venäjältä erilaisin viisumipolitiikkaan liittyvin järjestelyin. Suomelle Venäjä on keskeisin viisumimaa, vuonna 2011 noin 95 % kaikista Schengen-viisumihakemuksista tuli Venäjältä. Suomi myöntää Schengen-maista eniten viisumeita Venäjällä. Saksassa Schengen-viisumihakemusten määrä on myös ollut kasvussa, sen sijaan venäläisten maahanmuuttajien määrä on laskenut siitä huolimatta että Saksa on pyrkinyt helpottamaan venäläisten maahantuloa Saksan kansallisella viisumipolitiikalla. Viisumihakemusten määrä on pysynyt tasaisena Virossa, sen sijaan Liettuassa venäläisten viisumihakemusten määrä on ollut laskussa.

 

Nigerian osalta synteesiraportissa esitellään Suomen ja Irlannin toimia laittoman maahantulon torjunnassa. Molemmat maat ovat pyrkineet estämään laitonta maahantuloa Nigeriasta ryhtymällä erityistoimiin. Suomen Nigerian-edustustossa on havaittu laittoman maahantulon paineen siirtyneen viisumihakemuksista oleskelulupahakemuksiin sen jälkeen, kun viisumin hakemiseen liittyviä käytäntöjä kiristettiin edustustossa. Tämä kuvastaa, miten viisumipolitiikalla ja maahanmuuttopolitiikalla on yhteys toisiinsa laittoman maahantulon torjunnassa. Viranomaisten poikkihallinnollinen yhteistoiminta on ensiarvoisen tärkeää laittoman maahantulon torjunnassa.

 

Practical Measures to Reduce Irregular Migration

 

Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa laittoman maahanmuuton torjuntaan liittyviä toimenpiteitä sekä mekanismeja EU-maissa ja Norjassa.

 

Tutkimuksen erityisenä tarkoituksena oli löytää hyviä käytänteitä, jotka ovat osoittautuneet tehokkaiksi laittoman maahantulon torjumisessa sekä tarkastella kansallisia lähestymistapoja suhteessa Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikkaan.

 

Synteesiraportti perustuu 22 Euroopan unionin jäsenmaan kansallisiin tutkimuksiin, jotka on laadittu vuonna 2011.

 

Laittoman maahanmuuton käsite kattaa useita erilaisia ilmiöitä

 

Käsitteellä tarkoitetaan vakiintuneesti kolmansien maiden kansalaisia, jotka ovat saapuneet maahan salakuljetettuina tai rikollisryhmien avustamana. Käsitteen alle kuuluvat kuitenkin myös sellaiset henkilöt, jotka ovat oleskelleet maassa laillisesti, mutta ylittävät laillisen oleskelun määräajan, sekä henkilöt jotka ovat saaneet määräyksen poistua maasta.

 

 

Laittoman maahanmuuton määrällinen mittaaminen vaikeaa

 

Laittoman maahanmuuton ilmiön määrällinen kuvaaminen on osoittautunut vaikeaksi EU-maiden vaihtelevien tilastointitapojen vuoksi. Tutkimuksessa esitettyjen tilastotietojen perusteella voidaan kuitenkin todeta laittoman maahanmuuton olevan EU-alueella yleisesti laskussa taloudellisen laskusuhdanteen myötä – joitakin alueellisia eroja tosin esiintyy vuoden 2011 Arabikevään vaikuttaessa yhä muuttoliikkeeseen Lähi-idän alueella. Vuonna 2011 eniten laittomasti maassa oleskeleviksi todettuja kolmannen maan kansalaisia raportoitiin Kreikasta, jossa määrä oli 88 840. Pohjoismaista eniten havaittuja laittomia oleskelijoita ilmoitti Ruotsi (20 765). EU-alueella vähiten laittomia maassa oleskelijoita havaittiin vuonna 2011 Tanskassa (400), Latviassa (130) ja Luxemburgissa (0).

 

Vuodesta 2008 EU-alueen ulkorajoilla tapahtuvien käännyttämisten määrä on puolittunut luvun ollessa vuonna 2011 311 850 (635 380) siitä huolimatta, että itäisen Välimeren alueen Kreikan vastaisilla rajanylityspaikoilla oli vuosina 2010–2011 nähtävissä selkeää rajanylitysten määrän nousua.

 

Tehokkaita tapoja torjua laitonta maahanmuuttoa tarkasteltiin neljästä eri ulottuvuudesta

 

Tutkimuksessa tarkasteltiin parhaita käytänteitä laittoman maahanmuuton vähentämiseksi ennen maahantuloa, maahantulon yhteydessä, maassa oleskelun aikana sekä mahdollisen laillistamisen näkökulmasta. Lähtökohtaisesti EU-mailla on kaksi suhtautumistapaa laittomaan maahantulijaan: maasta poistaminen tai laillistaminen esimerkiksi oleskeluluvan antamisen muodossa.

 

Painopiste ennen maahantuloa tapahtuvissa toimissa

 

Suurin osa EU-maista painotti tutkimuksissaan ennen maahantuloa tapahtuvien toimien tärkeyttä laittoman maahanmuuton torjumisessa. Mikäli kolmannen maan kansalainen oleskelee maassa ilman maahantuloon tai maassa oleskeluun oikeuttavia perusteita, on laittoman oleskelun osoittaminen huomattavasti kalliimpaa ja vaatii useiden eri viranomaistahojen yhteistyötä ja resursseja mm. mahdollisen maasta poistamisen vaikeutuessa.

 

Tehokkaaksi tavaksi torjua laitonta maahanmuuttoa ennen maahantuloa on osoittautunut ns. API-tietojen vaihtaminen liikennöitsijöiden ja viranomaisten kesken, sekä ulkomaan lähetystöissä toimivat yhdysmiehet. EU-jäsenmaat alleviivaavat rajavalvonnan osana tehtävää asiakirjatutkintaa sekä väärennöksistä ylläpidettäviä tietokantoja olennaisina osina maahantulon yhteydessä sovellettavia käytänteitä. Sen sijaan laittomasta oleskelusta annettavien sanktioiden toimivuus itse ilmiön torjumisessa on epäselvä; ulkomaalaisvalvonnan edellyttämien resurssien suhde itse ilmiön esiintyvyyteen ei välttämättä tee tarkoituksenmukaiseksi laajamittaisten valvontaiskujen hyväksikäyttöä. Tehokkaalla maasta poistamisella sekä vapaaehtoisten paluuohjelmien kehittämisellä ja laajentamisella koskemaan laittomasti maasta oleskelevia on sen sijaan todettu käytännössä olevan selkeitä vaikutuksia laittoman maahanmuuton ilmiöiden torjumisessa silloin, kun henkilö jo oleskelee maassa ilman lain edellyttämiä perusteita.

 

Marraskuisin terveisin,

 

Suomen EMN-tiimi