Ruotsissa kielteisiä kokemuksia yliopistojen lukukausimaksuista

 

EMN:n kansallinen yhteyspiste osallistui 18. huhtikuuta 2012 Tukholmassa järjestettyyn konferenssiin kansainvälisiin opiskelijoihin liittyen (Entry and stay of international students). Aihe on muuttoliikeverkoston kannalta ajankohtainen, sillä vuoden työohjelman mukainen teematutkimus koskee nimenomaan kansainvälisten opiskelijoiden maahantulon ja maassaoleskelun edellytyksiä EU-maissa. EMN:n tutkimus tulee suoraan vaikuttamaan opiskelijadirektiivin muutostyöhön komission sisäasioiden pääosastolla.

 

Kansainvälisten eli kolmansista maista tulevien opiskelijoiden kohdalla EU-maat ovat törmänneet hyvin samankaltaisiin ongelmiin; mm. opiskelijoiden oleskelulupajärjestelmää käytetään maahantulon väylänä pääasiallisena tarkoituksena työllistyä heti maahantulon jälkeen, mikä on johtanut korkeakouluissa taloudellisiin menetyksiin valmistuneiden oppilaiden laskun myötä. Ruotsissa otettiin yliopistojen lukukausimaksut käyttöön vuonna 2011, mikä johti kansainvälisten opiskelijoiden määrän puolittumiseen (6836) vuoteen 2010 (14 188) verrattuna. Monet yliopistot olivat luoneet kansainvälisiä maisteriohjelmia kolmansista maista tulevia opiskelijoita houkutellakseen - uudessa tilanteessa yliopistot totesivat olevansa täysin riippuvaisia ulkomaisista opiskelijoista ja maisteriohjelmien jäävän täyttymättä. Tomas Bengtsson Jönköpingin yliopistosta nostikin tärkeiksi elementeiksi tulevaisuuden kannalta stipendijärjestelmien sekä opiskelijoiden oleskelulupaprosessin kehittämisen. Toisaalta Bengtsson piti tärkeänä yliopistojen omia strategioita kansainvälistymiselle, opiskelijoiden vastaanottoon ja palveluihin keskittymistä, sekä toisaalta kansallisen tason yhteistyötä lähtömaassa tapahtuvan vaikuttamisen saralla.

 

Sabine Petterson edusti konferenssissa ruotsalaista opiskelijaunionia. Petterson nosti muiden puhujien lailla esiin ongelmia, joita yliopistot ovat kansainvälisten opiskelijoiden kanssa kohdanneet. Mm. majoitustilojen puute, hallinnolliset ongelmat, epäselvät ohjeistukset sekä lainsäädännön kirjava soveltaminen ovat Pettersonin mukaan esteitä opiskelijoiden maahanmuutolle. Ratkaisuna ongelmiin opiskelijaunioni esitti yhdenmukaista maahanmuuttopolitiikkaa ja lainsäädäntöä kansainvälisiä opiskelijoita koskien, sekä opiskelijaelämän turvaamista hyvälaatuisella opetuksella unohtamatta opiskelijan urapolun kuvaamista Ruotsin työvoimatarpeita ajatellen.

 

Sven Bergqvist Ruotsin ulkoasiainministeriöstä puhui konferenssissa kehitysmaiden näkökulmasta nostaen esiin kolmansien maiden ongelmia aina aivovuodosta hiv-sairastavuuteen. Ruotsissa on tunnustettu opiskelijoiden oleskelulupajärjestelmä yhtenä kehitysmaapolitiikan välineenä, joskin maalta puuttuu edelleenkin koherentti maahanmuuttopolitiikka kansainvälisten opiskelijoiden houkuttelemiseksi ruotsalaisiin yliopistoihin. 

 

Vertailevaa näkökulmaa kansainvälisten opiskelijoiden oloista muissa maissa toivat Saksan EMN-yhteyspisteen Jan Schneider sekä Irlannin EMN-yhteyspisteen Philip O’Connell. Schneider kertoi Saksassa olevan vireillä kansainvälisiä opiskelijoita koskeva lakiuudistus. Uudistuksella on tarkoitus helpottaa kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä kansallisille työmarkkinoille ja toisaalta laajentaa työllistymismahdollisuuksia opiskelijoiden toimeentulon turvaamiseksi; jatkossa opiskelijoiden on mahdollista jäädä maahan 18 kuukauden ajaksi valmistumisensa jälkeen työtä etsiäkseen. Aiempi 12 kuukauden määräaika todettiin liian lyhyeksi ajaksi työllistyä, mikä saattoi olla syynä siihen, että vain harvat kansainväliset opiskelijat todellisuudessa käyttivät ko. oikeutta jäädä maahan. O’Connell kertoi Irlannissa syyskuussa 2010 voimaan tulleesta kansainvälisiä opiskelijoita koskevasta lakiuudistuksesta, jolla uudistettiin ko. ryhmää koskevat maahantulosäännökset. Uudistuksesta lähtien Irlannissa on myös ollut käytössä strategia, jonka mukaisesti maan tunnettuutta pyritään lisäämään kansainvälisten opiskelijoiden keskuudessa luotettujen palveluntarjoajien kautta. Väärinkäytöksiä pyritään estämään laatimalla ns. mustia listoja epäluotettavista opiskelija-agentuureista. Valtaosasta EU-maita poiketen Irlannissa on käytössä niin kutsuttu opiskelijoiden turistiviisumi, jonka turvin opiskelijoiden on mahdollista osallistua kursseille, joiden kesto on alle kolme kuukautta.

 

Yhteiseksi kansainvälisiä opiskelijoita koskevaksi ongelmaksi EU-maissa nousi konferenssin perusteella yhdenmukaisen maahanmuuttopolitiikan puuttuminen sekä toisaalta kansallisen lainsäädännön sallima harkinnanvaraisuus. Näihin ongelmiin pureudutaan Euroopan muuttoliikeverkoston teematutkimuksessa Immigration of International Students to the EU, jonka EU-maat kattava synteesi on tarkoitus valmistua lokakuun 2012 lopulla.

 

Konferenssissa pidetyt esitykset sekä ruotsinkielinen yhteenveto löytyvät Ruotsin EMN-verkkosivuilta.