TURUN YLIOPISTON JÄRJESTÄMÄ EU- KANSALAISTEN VAPAA LIIKKUVUUS SEMINAARI - KESKEISENÄ TEEMANA VIRON JA SUOMEN VÄLINEN TYÖPERUSTEINEN LIIKKUVUUS

 

Regional Seminar on Free Movement of Workers with

The Focus on Estonia and Finland

16.9.2011, Tallinn, Hotel Viru

 

Avauspuheenvuoroissaan Liis Valk (Viron Poliisi- ja Rajavartiolaitos, Ulkomaalaisjaoston johtaja) ja Maahanmuuttojohtaja Tuomo Kurri Sisäasiainministeriön Maahanmuutto-osastolta korostivat vapaan työperäisen liikkuvuuden tärkeyttä sekä hyvää yhteistyötä, joka maiden välille on muodostunut.

 

Tämän jälkeen Paul Minderhead Radboudin yliopistosta Hollannista esitteli vapaan työvoiman liikkuvuuden verkostoa, jonka yksi pääasiallisista tehtävistä on tuottaa vuosittainen seurantaraportti EU jäsenvaltioiden vapaan liikkuvuuden lainsäädännön käytännöistä. Seurantaraportti on koostettu jäsenvaltioiden kansallisista raporteista,  jonka ovat koonneet kansalliset asiantuntijat. Verkoston muihin toimintoihin kuuluu muun muassa temaattiset raportit Euroopan Unionin oikeustapauksista, nuorten vapaan liikkuvuuden haasteet sekä  vuosittaisen seminaarin järjestäminen. Lisätietoa raporteista alla olevista linkeistä:

http://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=475&langId=en

www.ru.nl/law/cmr/free-movement

Paul Minderheadin esitys:

Free Movement of Workers - Introductory Remarks

 

Seuraavaksi Jitka Hrudova Euroopan Komissiosta esitteli uusimmat kehityskulut työperusteisen maahanmuuton tiimoilta. Hän keskusteli siitä, ketkä ovat oikeutettuja vapaaseen liikkuvuuteen Euroopan Unionin sisällä ja millaisia oikeuksia ja velvollisuuksia vapaaseen liikkuvuuteen kuuluu.  Hän korosti vapaan liikkuvuuden olevan yksi keskeisimmistä EU jäsenvaltioiden kansalaisten oikeuksista, jota on toteutettu jo 40 vuotta.  

Jitkan esitys

Tämän jälkeen hän esitteli komission uusimmat dokumentit sekä raportit tästä aiheesta. Niihin voi tutustua lähemmin alla olevista linkeistä:

 

Commission Communication “Reaffirming the free movement of workers: rights and major developments” COM(2010)373 final, 13.7.2010

http://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=457&langId=en

 

Commission Staff Working Document “Free movement of workers in the public sector”

SEC(2010) 1609 final, 14.12.2010

http://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=465&langId=en

 

Reports of the Network of Experts on Free Movement of Workers

–        Annual European Reports

–        Report on the application of Regulation 1612/68

–        Report on Follow-up of case-law

–        Obstacles to free movement of young workers

http://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=475&langId=en

 

Report of Prof. Ziller on “Free Movement of European Union Citizens and Employment in the Public Sector”

http://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=465&langId=en

 

Komission esittelyn jälkeen puheenvuoro siirtyi takaisin Paul Minderheadille, joka toi esiin vapaan liikkuvuuden haasteita sekä työntekijän että häntä vastaanottavan jäsenvaltion näkökulmasta. Puheessaan hän näki positiivisena esimerkiksi sen, että työntekijä voi kolmen kuukauden ajan etsiä työtä ja oleskella toisessa jäsenvaltiossa rekisteröitymättä viranomaistahoille. Haasteena jäsenvaltion näkökulmasta hän toi esiin sen, mitä tapahtuu kolmen kuukauden jälkeen, kun työnhakija haluaisi jäädä pidemmäksi aikaa kyseiseen jäsenvaltioon? Hän esitti, että tässä kohtaa jäsenvaltiolla tulisi olla oikeus pyytää toisen jäsenvaltion työnhakijaa rekisteröimään oleskelunsa asuinpaikka ja toimittaa oleskelun rekisteröintitodistus relevanteille viranomaisille. Hän painotti, että työnhakijaa ja hänen perheenjäsentään ei voida pakkosiirtää maasta, jos hän pystyy osoittamaan hakevansa aktiivisesti työtä ja hän voi osoittaa, että hänellä on todelliset mahdollisuudet työllistyä. Tässä kohtaa Minderhead toi esiin työnhakijan oikeudet, joiden perusteella hän voi säilyttää asemansa työnhakijana.

Paulin esitys: The Position of Job Seekers

 

 

Tutkintojen tunnustamista ja tunnistamisen vaikutuksista työmarkkinoilla oli esittelemässä Carita Blomqvist Suomen Opetushallituksesta.  Puheessaan Blomqvist nosti esiin Suomen ja Viron välisen yhteistyön tärkeäksi voimavaraksi tutkintojen tunnustamisessa.  Opetushallitus on tehnyt asiakaskyselyjä selvittääkseen asiakkaiden tyytyväisyyttä tutkintojen tunnustamispäätöksiin. Tuloksien mukaan useimmat asiakkaat olivat olleet tyytyväisiä Opetushallituksen tekemiin päätöksiin, mutta työmarkkinoilla haasteena olivat usein työnantajien ennakkoluulot, jotka vaikuttivat muun muassa rekrytointipäätöksiin.

Caritan esitys

 

Lounastauon jälkeen Ruth Annus Viron sisäasiainministeriöstä esitteli tilastoja EU- kansalaisista, jotka asuvat Virossa. Tilastojen mukaan Suomen kansalaisten määrä Virossa on noussut tasaisesti vuodesta 2008 lähtien. Tämän lisäksi Annus toi esiin Viron näkemyksiä siitä, mitkä ovat maassa oleskelun ennakkoehdot ja kuinka voitaisiin turvata esimerkiksi perheenjäsenten oleskelu maassa.

Ruthin esitys

 

Ruth Annuksen jälkeen vuoroon tuli Liis Valk Viron Poliisi- ja rajavartiolaitokselta. Hän jatkoi saman aiheen tiimoilta. Puheenvuorossaan hän toi esiin perheenjäsenten määrittelyn haasteellisuuden, sillä ajatus siitä kuka kuuluu perheeseen voi vaihdella suurestikin eri jäsenvaltioiden välillä. Tästä hän jatkoi siihen, miten perheenjäsenyys määritellään Virossa. Hän painotti, että olisi myös tarpeellista kartoittaa sitä, saavatko muiden EU- jäsenvaltioiden kansalaisten perheenjäsenet yhdenvertaista palvelua Viron kansalaisten perheenjäsenten kanssa. Lopuksi hän nosti esiin joitakin lumeavioliittojen todentamisen haasteita ja esitteli käytäntöjä joita on olemassa niiden todentamiseksi.

Liisin esitys

 

Heidi Myllys Turun yliopistosta käsitteli epäsuoraa syrjintää perheenyhdistämistapauksissa, joissa EU-kansalaisten perheenjäsen tulee kolmannesta maasta. Hän toi esiin eroavaisuuksia, joissa henkilöiden lähtökohtainen tilanne perheenyhdistämisessä oli sama, mutta päätöksen lopputuloksessa oli erovaisuuksia riippuen henkilön kansalaisuudesta.

Heidin esitys 

 

Seminaaripäivän viimeisen osan aloitti Essi Rentola Suomen kansaneläkelaitokselta. Puheessaan hän esitteli ensin EU:n toimintaperiaatteita sosiaaliturvan koordinoinnista ja antoi käytännön esimerkkejä Suomen ja Viron välillä tehdyistä päätöksistä ja niihin liittyvistä haasteista.

Essin esitys

 

Seuraavana vuoroon tuli Gaabriel Tavists Tartun yliopistosta. Hänen aiheenaan oli tilapäisten työntekijöiden asema sekä oikeus opintotukeen Virossa. Hän toi esiin sen, että opiskelijalla on oikeus hakea opintotukea Virosta, jos hän on saanut tilapäisen tai pysyvän oleskeluluvan. Toisaalta opintolainan hakeminen voi olla haasteellista, koska tämän saamiseen vaikuttaa esimerkiksi oleskelun pituus ja opiskelujen kesto. Tämän lisäksi lainan myöntämiseen sovelletaan tapauskohtaista harkintaa.

Gaabrielin esitys

 

Kolmannen osuuden viimeisenä puhujana oli Kaia Vask Viron merimiesten ammattiliitosta.

Hänen aiheensa käsitteli merimiehiin kohdistuvaa työsyrjintää. Suurimpina haasteina olivat palkkaerot, joihin usein vaikutti työntekijöiden kansallisuus, asuinmaa sekä maa jossa  työsopimus oli solmittu. Hän korosti, että useimmiten työntekijät palkataan yksityisten työnvälitystoimistojen kautta, joka johtaa siihen, että tällaiset työsopimukset ovat jo lähtökohtaisesti huonommat kuin suoraan palkatulla henkilöstöllä, joka useimmiten edustaa laivan omistajan lähtömaata. Yksityisen työnvälitystoimiston kautta palkatuilla työntekijöillä teetetään useimmiten pitempiä työpäiviä ja heidän mahdollisuutensa työssä etenemiseen ovat käytännössä olemattomat. Kaia Vask kuitenkin korosti, että Suomen ja Viron ammattiyhdistykset ovat solmineet merimiehiin liittyvän sopimuksen, joka takaa yhdenvertaiset oikeudet niin suomalaisille kuin virolaisille työntekijöille.

Kaian esitys

 

Päivän viimeisenä puhujana oli Eve Kyntäjä SAK: sta. Hän esitteli tilastoja, joista kävi ilmi, että suurimmat maahanmuuttaryhmät Suomeen tulevat Virosta ja Venäjältä. Muihin maahanmuuttajiin verrattuna virolaiset työntekijät työllistyvät Suomen markkinoilla hyvin. SAK :n näkemyksen mukaan tähän voivat vaikuttaa esimerkiksi samanlainen kulttuuri ja ulkonäön vähäinen eroavaisuus. Alat joihin eniten työllistytään ovat palveluala, kuljetus- ja logistiikka-ala sekä rakennus- ja varastotyö. Suurimpia haasteita ovat tilapäisten työntekijöiden tilastoinnin pirstaileisuus sekä kaksisuuntaiset työmarkkinat. Työntekijöiden oikeuksien näkökulmasta haasteita ovat esimerkiksi kirjallisten sopimusten puuttuminen, joka vaikeuttaa palkan vaatimista tarvittaessa, sekä oikeutta ylityötuntien ja lomarahojen korvauksiin. Tämän lisäksi yksityiset työnvälitystoimistot ovat usein vaatineet laittomia maksuja työnvälityksestä.

Even esitys

 

Edellä mainitut syyt ovat usein myös syitä siihen, miksi työntekijät eivät aina uskalla hakea apua SAK :sta, koska heidät on useimmiten palkattu yksityisenä ammatinharjoittajana ja näin ollen heille on siirretty velvollisuus huolehtia esimerkiksi työhön liittyvistä veroista.

 

EMN Suomen kansallinen yhteyspiste

Korkeakouluharjoittelija Virve Hutchinson

Itä-Suomen yliopisto