EMN-Ajankohtaista

EMN ja TEM-seminaari 5.3.2015: Vapaaehtoinen paluu ja uudelleen kotouttaminen – Case Kosovo

Ternava PREZANTIMI I RIINTEGRIMI FINLAND mars 2015 English (pdf) (748.5 KB)

 

 

Euroopan muuttoliikeverkosto ja työ- ja elinkeinoministeriön Kotouttamisen osaamiskeskus järjestivät yhteisseminaarin vapaaehtoisesta paluusta ja uudelleenkotouttamisesta. Teemaa käsiteltiin esimerkkivaltio Kosovon kautta. Seminaari kiinnosti yleisöä: osallistujia Kilta-salissa pidetyssä seminaarissa oli 48.

 

SAM 1596
Seminaariyleisö

 

Seminaarin avannut Kotouttamisen osaamiskeskuksen kehittämispäällikkö Annika Forsander korosti puheenvuorossaan oikeiden käsitteiden käyttämisen tärkeyttä. Esimerkiksi palaamisesta puhuttaessa merkitystä on sillä, kenen näkökulmasta asiaa katsotaan: Suomessa paluumuuttajista puhuttaessa ajatellaan yleensä Suomeen palaavia inkerinsuomalaisia. Suomesta Kosovoon palaavat henkilöt eivät Suomen näkökulmasta ole paluumuuttajia, mutta paluuvaltio Kosovon näkökulmasta he ovat sitä. 

 

SAM 1577
Annika Forsander Kotouttamisen osaamiskeskuksesta

 

 

Euroopan muuttoliikeverkostoon perustettiin vuoden 2014 alussa paluun ja uudelleenkotouttamisen asiantuntijatyöryhmä (REG eli Return and Reintegration Experts’ Group). Työryhmän tarkoitus on yhdistää eri maiden paluutoimijat, arvioida kansallisia paluukäytäntöjä, esitellä jäsenmaiden yhteishankkeita ja jakaa tietoa. Suomen REG-asiantuntijat Mari Helenius ja Janne Kinnunen esittelivät seminaarissa ensimmäisen vuoden kokemuksia REG-toiminnasta. EU pitää vapaaehtoista paluuta suositeltavana paluun muotona. Vapaaehtoisten paluiden osuus onkin kasvanut viime vuosina: vuonna 2009 vain seitsemäsosa kaikista EU:n alueelta kolmansiin maihin palanneista palasi vapaaehtoisen paluun kautta, kun vuonna vapaaehtoisesti palanneiden osuus oli jo kolmannes kaikista palanneista. Tällä hetkellä verkoston jäsenmaista 27:llä on yhteensä jo 96 paluuohjelmaa. Vapaaehtoisen paluun ohjelmien haasteina Mari ja Janne mainitsivat paluutukien vaihtelun maittain, mikä voi johtaa ”return shoppingiin” eli kolmansien maiden kansalaisten pyrkimiseen sellaisiin maihin, joista palatessaan he voivat saada suurimman tuen. Paluuohjelmien toimivuudesta tarvitaankin vielä syvällisempää analyysiä.

 

SAM 1585
Suomen REG-asiantuntijat Janne Kinnunen ja Mari Helenius

 

Kansainvälisellä siirtolaisuusjärjestö IOM:llä on jo vuosikymmenien kokemus paluuohjelmista. Julia Evans Helsingin IOM:stä esitteli järjestön roolia ja tukea vapaaehtoisessa paluussa ja uudelleenkotoutumisessa. IOM:n näkökulmasta vapaaehtoiseen paluuseen liittyy aina palaajan vapaaehtoinen ja tiedostettu päätös palata. Lisäksi vapaaehtoiseen paluuseen kuuluu palaajalle tarjottava paluutuki sekä paluujärjestelyjen parantaminen palaajan kannalta. Vuonna 2014 Kosovoon palasi vapaaehtoisesti IOM:n avulla 22 henkilöä.

SAM 1589
Julia Evans IOM

 

Seminaarissa saatiin myös paluuvaltion näkökulma vapaaehtoiseen paluuseen ja uudelleenkotouttamiseen. Puhumassa oli osastopäällikkö Fahrije Ternava-Sheremeti Kosovon sisäministeriöstä. Maastamuutto on Kosovossa ollut korkea 1980- ja 1990-luvuilta lähtien. Korkeaan maastamuuttoon liittyy toisaalta vastakkainen ilmiö, eli myös paluumuuttajia on paljon. Vuonna 2014 Kosovossa uudelleenkotoutettavia oli 4 610 henkilöä. Palanneista noin neljännes palasi vapaaehtoisesti ja pakkopalautuksia oli vastaavasti kolme neljäsosaa. Fahrije Ternava-Sheremetin puheenvuoro osoitti, että Kosovoon palaavat eivät ole ainoastaan lähtömaiden paluuohjelmien tarjoamien tukien varassa. Myös Kosovon hallituksella on paluuohjelma, jonka budjetti on 3,3 miljoonaa euroa vuodessa. Prishtinan lentokentällä on uudelleenkotoutumis- ja paluutoimisto, jossa palaajille on tarjolla erilaista tukea. Paluutuki voi vaihdella kyydityksestä kotipaikkakunnalle aina kotien remontointiin ja bisnessuunnitelman tekoon asti.

 

SAM 1597
Fahrije Ternava-Sheremeti ja tulkki

 

Myös Suomi on ollut osaltaan vaikuttamassa Kosovon hallituksen paluuohjelman kehittämiseen. Neuvotteleva virkamies Meri-Sisko Eskola työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoi Twinning-yhteistyöstä Suomen ja Kosovon välillä. Twinning-yhteistyön kautta Suomen viranomaiset ovat tarjonneet tukea kosovolaisille kollegoilleen paluuohjelman kehittämiseksi ja kestävän kotoutumisen edistämiseksi Kosovossa.

 

SAM 1610
Twinning yhteystyöhön osallistuneet Fahrije Ternava-Sheremeti Kosovon sisäministeriöstä, Juha Rumpunen Tervey-den ja hyvinvoinnin laitokselta sekä Meri-Sisko Eskola työ- ja elinkeinoministeriöstä

 

 

Seminaari osoitti, että hyviä tuloksia voidaan saada, kun maat tekevät yhteistyötä ja asioita tarkastellaan eri osapuolien näkökulmasta politiikoita suunniteltaessa.

 

Seminaarissa pidetyt esitykset:

Vastaava seminaari järjestettiin Turussa seuraavalla viikolla 12.3.