EMN-Yleista¦ê

EMN:n ja Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimiston yhteisseminaari 1.12.2017:

Tampereelta Dubliniin - EU:n muuttoliikepolitiikan normit, arvot ja käytäntö

          

EMN Seminaari 3_EP

EMN ja Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimisto järjestivät yhteisseminaarin 1.12.2017. Kyseessä oli kuudes itsenäisyyspäivän alla järjestettävä yhteisseminaari, joten voimme puhua jo perinteestä. Suomen 100-vuotisjuhlavuonna seminaarin aiheeksi oli valikoitunut Tampereelta Dubliniin - EU:n muuttoliikepolitiikan normit, arvot ja käytäntö. Katse käännettiin siis osittain historiaan ja tarkasteltiin EU:n muuttoliikepolitiikan kehitystä 1990-luvun lopulta tähän päivään. Tampere seminaarin nimessä viittaa Eurooppa-neuvoston kokoukseen, joka pidettiin Tampereella Suomen edellisellä EU:n puheenjohtajuuskaudella lokakuussa 1999. Kokous oli EU:n maahanmuuttopolitiikan näkökulmasta historiallinen: kokouksessa päästiin yksimielisyyteen suuntaviivoista ja toimintaperiaatteista, jotka koskevat turvapaikkaoikeutta ja maahanmuuttoa. Seminaarissa saimme huomata, että monet Tampereen kokouksessa käsitellyistä asioista ovat ajankohtaisia myös tänä päivänä.

Tervetulosanat lausuivat Suomen EMN-yhteyspisteen kansallinen koordinaattori Kielo Brewis ja Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimiston päällikkö Jarmo Oikarinen.

Tämän jälkeen Rafael Bärlund EMN:stä kertoi maahanmuuton tilanteesta lukujen valossa. Merkittävimpänä huomiona Rafaelin esityksestä jäi mieleen, että kuluneena vuonna humanitaarisen maahanmuuton määrä on pienentynyt niin Suomessa kuin koko EU:n tasollakin. Suomen osalta lasku turvapaikanhakijoiden määrässä on ollut erityisen suuri: ns. spontaaneja turvapaikanhakijoita on saapunut Suomeen tänä vuonna vain noin 1 500, jos laskuista jätetään pois EU:n sisäisten siirtojen kautta saapuneet (n. 1 100 henkilöä) sekä ns. uusintahakijat, eli jo aikaisemmin turvapaikkaa hakeneet, jotka ovat tehneet uuden turvapaikkahakemuksen (noin 2 000 kappaletta). Rafael korosti, että muu maahanmuutto on ollut Suomessa aina suurempaa kuin humanitaarinen maahanmuutto, vaikka tämä saakin enemmän palstatilaa.

Rafael Bärlund - esitys

Heidi Kaila valtioneuvoston kansliasta on seurannut EU-lainsäädännön kehitystä ETA-aikojen loppupuolelta lähtien. Hän piti katsauksen EU:n maahanmuuttopolitiikan kehityksestä 1990-luvulta tähän päivään. Seminaariesitystä varten Heidi Kaila oli tutkinut Tampereen Eurooppa-neuvoston kokouksen asiakirjoja ja heijasti tuon hetken mielialoja ja odotuksia tämän hetken tilanteeseen. Tampereen päätelmiä Heidi Kaila piti rohkeina ja pitkälle menevinä. Heidi Kaila kuitenkin totesi, että kuluneiden 20 vuoden aikana olemme päässeet vielä pidemmälle, mihin osaltaan on vaikuttanut sääntelyvälineiden kehittyminen. Myös EU:n toimielinten valtasuhteet ovat muuttuneet, eikä puheenjohtajavaltiolla ole enää samaa vahvaa roolia kuin vielä Suomen edellisellä puheenjohtajuuskaudella vuonna 1999. Muuttoliikekysymysten merkitys EU:n agendalla on muuttunut täydellisesti, kysymysten ollessa tänään vielä ajankohtaisempia kuin Tampereella.

Heidi Kaila - esitys

EMN Seminaari 1_EP
Ellen M. Houlding

Hollantilainen Ellen M. Houlding käsitteli esityksessään EU:n yhteistä turvapaikkapolitiikkaa tarkastellen sen seurauksia. Hänen lähestymistapansa oli akateeminen - myöskin kriittinen - ja perustui hänen maisterintyöhönsä aiheesta. Ellen M. Houldingin näkemyksen mukaan EU:n yhteisessä turvapaikkapolitiikassa on ollut merkittäviä puutteita ja viime vuosina Eurooppaa kohdannut haastava turvapaikanhakijatilanne on ollut tahaton seuraus menneistä päätöksistä.

Ellen M. Houlding - esitys

Seuraavaksi tietokirjailija, mediatutkija ja Lähi-idän asiantuntija Lilly Korpiola käsitteli maahanmuuton taustasyitä. Lilly Korpiola on asunut Lähi-idässä ja tuntee alueen, jota hän kuvaili jännittäväksi suhteiden verkostoksi. Nyt kun Arabikeväästä on kulunut kuusi vuotta, nuorten toivo on hiipunut. Lilly Korpiola totesi, että alueella on tällä hetkellä 200 miljoonaa nuorta, jotka miettivät, mihin suuntaan he menisivät. Mitä tulee Eurooppaan suuntautuvaan maahanmuuttoon, Lilly Korpiolan mukaan olemme nähneet vasta alkusoiton.

Lilly Korpiola - esitys

EMN11

Karri "Paleface" Miettinen  

Seminaarin taiteellisin ja energisin puheenvuoro kuului Karri Miettiselle eli Palefacelle, joka esitti kaksi kantaaottavaa räppiä. Paleface kertoi, että kappale Kaivon luona oli saanut alkunsa Afrikassa, jossa hän näki pieniä lapsia kaivolla täyttämässä valtavia vesikanistereita, joita he lähtivät kuljettamaan kohti kotejaan. Toinen laulu Karkotetut oli esiintyjän oma suomennos yhdysvaltalaisen Woody Guthrien protestilaulusta Deportee. Tämä esiintyminen antoi maahanmuuttoaiheen parissa työskentelevälle seminaariväelle varmasti inspiraatiota ja pohdittavaa.

EMN Seminaari 6_EP
MEP Nils Torvalds ja paneelin moderaattori Nicklas Wancke

Paneelikeskusteluun osallistuivat europarlamentaarikot Heidi Hautala, Henna Virkkunen ja Nils Torvalds sekä seminaarissa aiemmin puheenvuoron saaneet Karri Miettinen ja Lilly Korpiola. Keskustelua johti seminaarin juontanut YLE:n toimittaja Niklas Wancke, joka kysyi paneelikeskustelijoilta muun muassa, onko EU vielä uskottava arvoyhteisö. Paneelikeskustelussa pureuduttiin myös käsitteisiin taakanjako, sanktiot ja solidaarisuus.

EMN4

MEP Heidi Hautala, "Paleface" ja Lillty Korpiola

Seminaarin päätteeksi kuultiin vielä videotervehdykset Brysselistä kahdelta tiiviisti Euroopan maahanmuuttopolitiikkaa seuraavalta europarlamentaarikolta Cecilia Wikströmiltä ja Roberta Metsolalta.