EMN Youth Day toi nuorison ja EU-virkamiehet yhteen keskustelemaan maahanmuutosta
Nuoriso pääsi kertomaan näkemyksiään maahanmuuttopolitiikasta suoraan Euroopan komission virkamiehille EMN Youth Day-tapahtumassa 16.11.2022.
Mitä Euroopan nuoret oikeastaan ajattelevat maahanmuutosta? Millainen on Suomen ja EU:n maahanmuuttopolitiikan tulevaisuus? Miten nuoret saataisiin osallistettua enemmän osaksi maahanmuuttopoliittista keskustelua? Muun muassa näitä kysymyksiä pohdittiin samanaikaisesti 16.11. Suomessa, Belgiassa, Kyproksella, Tshekissä, Ranskassa, Latviassa, Liettuassa, Luxemburgissa, Sloveniassa, Slovakiassa sekä Espanjassa Euroopan muuttoliikeverkoston Youth Day-tapahtumassa.
Euroopan komissio lanseerasi vuoden 2022 Euroopan nuorison teemavuodeksi(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) sen jälkeen, kun monessa EU-maassa arvioitiin, että covid-19 pandemia on kielteisesti vaikuttanut monen nuoren elämään. Komission mukaan teemavuodella pyritään tunnustamaan Euroopan nuorison merkitys paremman – vihreämmän, osallistavamman ja digitaalisemman – tulevaisuuden luomisessa.
Osana nuorisovuotta Euroopan komissio halusi Euroopan muuttoliikeverkoston osallistavan jäsenmaidensa nuoria osaksi julkista keskustelua maahanmuuttopolitiikasta. Jäsenmaat järjestivät omilla tahoillaan Youth Day-nuorisotapahtuman, mikä tapahtui samaan aikaan 11 EU-maassa samanaikaisesti. Tapahtumaa vedettiin Brysselistä käsin komission virkamiesten johdolla. Tilaisuus oli merkittävä, koska eri EU-maiden nuoriso pystyi yhtä aikaa olemaan suorassa yhteydessä komission virkamiehiin ja esittämään kysymyksiä ja kommentoimaan.
EMN Suomi järjesti oman Youth Daynsä tapahtumatalo Bankissa. EMN-tiimin lisäksi tapahtuman moderaattorina paikalla oli Euroopan nuorisovuoden suomen koordinaattori Anna Peltoniemi OPH:sta sekä vuoden 2022 EU-nuorisodelegaatti Lotta Tuominen. Osallistujina oli yhteensä 10 nuorta eri lukioista, yliopistoista ja järjestöistä.
Aamu avattiin Brysselistä käsin Euroopan komission esityksillä. Komission maahanmuutto- ja sisäasioiden osaston (DG HOME) johtaja Michael Shotter, sekä EMN:n puheenjohtaja Magnus Ovilius toivottivat osallistujat tervetulleiksi. Tämän jälkeen DG HOMEn viestintäyksikön johtaja Tina Zournatzi puhui siitä, miten positiivisilla narratiiveilla on paljon merkitystä siinä, miten ihmiset suhtautuvat maahanmuuttajiin vastaanottavissa maissa. Tämän jälkeen Anita Vella komission Legal Pathways and Integration-yksiköstä kertoi suunnitteilla olevasta EU:n nuorison liikkuvuusohjelmasta, jonka tarkoituksena olisi avata uusia mahdollisuuksia EU-maiden nuorison ja kolmansien maiden nuorison vastavuoroisen liikkuvuuden välillä.
Aamupäivän ohjelman päätti vaikuttaja-aktivisti Nour Machlah(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun), portugalilainen entinen Syyrian pakolainen, joka omassa esityksessään kertoi oman tarinansa ja peräänkuulutti maahanmuuttajien osallistamisen tärkeyttä yhteiskunnassa. Machlah huomautti, että mitä vähemmän maahanmuuttajat ovat osallisia yhteiskunnassa, sitä enemmän negatiiviset stereotypiat heistä vahvistuvat.
Aamupäivän esitysten jälkeen nuoret pääsivät itse istumaan päätöksentekijöiden paikalle, kun siirryttiin pelaamaan Määränpäänä Eurooppa-roolipeliä. Komission kehittämän pelillistetyn oppimistyökalun on tarkoitus havainnollistaa maahanmuuttopolitiikan päätöksentekoa eri tasoilla. Pelaajat pelaavat eri päätöksentekijöiden rooleissa ja koettavat ratkoa hypoteettisia maahanmuuttoskenaarioita.
Pelaajia hieman mietitytti, miten näin monimutkaisia asioita voidaan ahtaa pelin formaattiin, mutta toisaalta pelin jälkeen moni koki, että roolipelaaminen auttoi konkretisoimaan päätöksentekoprosessia ja pakotti miettimään asioita joskus itsellekin päinvastaisesta näkökulmasta. Pelissä nousi esille myös, miten monimutkaisemmaksi asiat muuttuvat, mitä korkeammalle päätöksentekohierarkiassa mennään.
Aamupäivän esityksistä monelle osallistujalle tuntui jääneen mieleen Tina Zournatzin puheenvuoro siitä, miten julkinen mielipide maahanmuutosta on usein tulosta siitä, miten maahanmuutosta yleisesti puhutaan ennemmin kuin faktoista. Zournatzi mainitsi tilaston eurobarometristä(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun), jonka mukaan seitsemän kymmenestä EU-maissa yliarvioi maahanmuuttajien määrän omassa maassaan merkittävästi.
Tämä luku tuntui hätkähdyttävältä monesta osallistujasta. Siksi Suomen osallistujat nostivat esille disinformaation ja propagandan kitkemisen julkisesta keskustelusta ja faktapohjaisuuden päätöksenteossa. Julkista keskustelua voidaan saada vähemmän mustavalkoiseksi vain oikean tiedon avulla. Kun harmaan sävyjä on enemmän, on keskustelu hankalampaa, mutta sitäkin enemmän sen arvoista.
Sillä miten maahanmuutosta puhutaan, on merkitystä sille, millaisia päätöksiä tehdään. Tästä nuoret olivat yhtä mieltä kautta linjan. Siksi politiikassa on nostettava esiin positiivisia narratiiveja siitä, mitä mahdollisuuksia maahanmuutto voi tuoda lähtö- ja kohdemaille sekä maahanmuuttajille itselleen. Nuoret korostivat sitä, että on nähtävä ihmiset numeroiden takana.
Helsingin tapahtumassa nousi esille tärkeä puute nuorisokentällä: Maahanmuuttoaiheisia tapahtumia saisi selkeästi olla enemmän. Osallistujat totesivat, että moni nuori epäröi keskustella maahanmuuttoasioista, koska kokee aiheen liian monimutkaiseksi ja tulenaraksi. Oman mielipiteen muodostaminen on vaikeaa ja tuntuu siltä, että aiheesta ei ole itsellä sanottavaa. Toivomus selkeästi oli, että maahanmuuttoa käsiteltäisiin enemmän esimerkiksi kouluissa. Kynnys osallistua julkiseen keskusteluun tuntuu muuten korkealta. EMN Youth Day sai kiitosta siitä, että se pyrki madaltamaan tätä kynnystä ja avaamaan maahanmuuttopolitiikan kiemuroita nuorille.
