Yleinen
Annual Migration Overview 2025
EMN:n uusi vertailuraportti tarkastelee vuoden 2025 maahanmuuton ja kansainvälisen suojelun kehityskulkuja Euroopassa
Euroopan muuttoliikeverkosto (EMN) on julkaissut uuden vertailuraporttinsa Asylum and Migration Overview 2025, joka on kattava katsaus tärkeimpiin lakimuutoksiin, poliittisiin kehityskulkuihin ja operatiivisiin toimiin kuin myös tilastoihin niin kansainvälisen suojelun kuin maahanmuutonkin alalla.
5.8.2026
Päätrendit
Kolmansien maiden kansalaisten osuus vaihteli EMN-jäsenmaiden välillä vuoden 2025 alussa. Suurimassa osassa maita suhde oli n. 5-10% väestöstä, kun taas Kyproksella, Virossa, Latviassa, Luxemburgissa ja Espanjassa määrä ylitti kymmenen prosentin rajan.
Luvattomat rajanylitykset sekä ensimmäiset turvapaikkahakemukset EU-alueelle vähenivät vuonna 2025 molemmat noin neljänneksellä edellisvuodesta. Luvattomia rajanylityksiä rekisteröitiin 180211 ja ensimmäisiä turvapaikkahakemuksia jätettiin 669710.
Sen sijaan Schengen-viisumeja myönnettiin edellisvuotta enemmän vuonna 2025, yhteensä 9,5 miljoonaa (vuonna 2024 9.3 miljoonaa).
Vaikka tilastotietoja laillisesta maahanmuutosta vuodelta 2025 ei ollut vielä saatavilla julkaisun aikaan, raportissa korostui jäsenmaiden aktiiviset poliittiset pyrkimykset avata kohdennettuja laillisia maahanmuuttoreittejä korkeasti koulutetuille työntekijöille, opiskelijoille ja muille osaajaryhmille sekä vahvistaa samalla suojatoimia väärinkäytösten estämiseksi. Raportissa nousi myös trendinä viisumipolitiikan kehitys, mukaan lukien viisumien keskeyttämismekanismin uudistaminen, kohdennetut viisumirajoitukset ja muutokset viisumien myöntämisen helpottamista koskeviin järjestelyihin.
Pääkehityskulut toimialoittain
Laillinen maahanmuutto
Työmarkkinoiden lisääntyvien tarpeiden ja osaajista käytävän maailmanlaajuisen kilpailun kiristymisen vuoksi monet Euroopan maat ottivat käyttöön kohdennettuja toimenpiteitä korkeasti koulutettujen työntekijöiden, opiskelijoiden, tutkijoiden ja muiden osaajaryhmien houkuttelemiseksi. Samalla maat vahvistivat suojatoimia maahanmuuttosäännösten kiertämisen tai muiden väärinkäytösten estämiseksi ja tiukensivat maahantuloon, oleskeluun ja kansalaisuuteen liittyvää valvontaa.
Kansainvälinen suojelu
Turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmien kuormituksen hallinta oli edelleen keskeinen painopistealue vuonna 2025. Maat ottivat käyttöön toimenpiteitä turvapaikkamenettelyjen tehostamiseksi, perusteettomien hakemusten tunnistamisen vahvistamiseksi sekä vastaanottojärjestelmien mukauttamiseksi vastaamaan kysynnän vaihteluihin ja kapasiteettipaineisiin.
Vuonna 2025 vietettiin myös Schengenin sopimuksen 40-vuotisjuhlaa sekä Bulgarian ja Romanian täysimääräistä liittymistä Schengen-alueeseen. Maahantulo- ja maastapoistumisjärjestelmän (EES) käyttöönotto lokakuussa 2025 oli merkittävä virstanpylväs ulkorajojen hallinnan nykyaikaistamisessa, ja samalla jatkettiin valmisteluja Euroopan matkustustieto- ja -lupajärjestelmän (ETIAS) käyttöönottoa varten.
Digitalisaatio oli edelleen merkittävä trendi koko vuoden 2025 ajan jäsenmaiden maahanmuuttohallinnossa. Palvelujen ja järjestelmien digitalisaatiohankkeilla modernisoitiin turvapaikka- ja maahanmuuttojärjestelmiä. Tarkoituksena on tehostaa ja virtaviivaistaa hallinnollisia prosesseja ja palvelujen tarjoamista. Kansalliset kehityssuuntaukset koskivat useita politiikan aloja, kuten laillista maahanmuuttoa, integraatiota, kansainvälistä suojelua, rajavalvontaa ja paluuta. Toimenpiteillä tuettiin myös laajamittaisten EU:n tietotekniikkajärjestelmien käyttöönottoa.
Kotoutuminen
Kotoutumisessa keskityttiin edelleen työllistymiseen, kielen oppimiseen ja osaamisen tunnustamiseen. Ukrainasta pakenevien ihmisten tilanne oli edelleen etusijalla, ja maat ottivat yhä laajemmin käyttöön toimenpiteitä, joilla tuetaan pidemmän aikavälin kotoutumista ja siirtymistä väliaikaisen suojelusta pidempiaikaisempiin statuksiin. Asunto-, terveydenhuolto- ja sosiaaliturvajärjestelmiä mukautettiin tähän liittyen yleisesti ottaen.
Haavoittuvat ryhmät
Raportti kartoittaa myös eri maiden toimenpiteitä haavoittuvien ryhmien kuten ilman huoltajaa olevien alaikäisten ja ihmiskaupan uhrien suojelemiseksi. Tunnistamis- ja iänarviointimenettelyjä kehitettiin, huoltajuusjärjestelmiä uudistettiin ja vastaanotto-olosuhteita mukautettiin. Työvoiman hyväksikäytön torjuntaan panostettiin myös ulkomaalaisten työntekijöiden oikeuksien ja suojelun saatavuuden varmistamiseksi.
Kansainvälinen yhteistyö
Kansainvälinen yhteistyö oli edelleen tärkeä osa useita eri maahanmuuttopolitiikan painopisteitä, mukaan lukien työvoimapula, säännösten vastaisen maahanmuuton juurisyyt, ihmiskaupan torjunta sekä paluiden tehostaminen. Painopiste oli edelleen kohdennetuissa, tehtäväkohtaisissa kumppanuuksissa kolmansien maiden kanssa. Näitä olivat esimerkiksi työvoiman liikkuvuutta koskevat kumppanuudet, paluu- ja takaisinottosopimukset, ihmiskaupan torjunta-aloitteet ja varautumisen ja valmiuksien kehittämistoimet kautta. Nämä kehityskulut olivat linjassa EU:n maahanmuuttopolitiikan ulkoisen ulottuvuuden kanssa. Ulkoisella ulottuvuudella on tarkoitus edistää kattavaa yhteistyötä kumppanimaiden kanssa kaikilla maahanmuuttoon liittyvillä aloilla.
Linkit julkaisuihin:
