Blogit
Vieraskynä: ”Onko Kypros saari?”
Ulkoministeriön muuttoliikeviestinnän asiantuntija Rim Mezian on työskennellyt vuosia muuttoliikeviestinnän hankkeiden parissa. Kokemuksiinsa pohjaten, Mezian pohtii vieraskynäartikkelissaan, miten viranomaisten tulisi reagoida siirtolaisuuteen kytkeytyviin viesteihin, jotka eivät aina vastaa Euroopan maissa vallitsevaa todellisuutta.
10.2.2025
Ihmissalakuljettaja kauppaa palvelujaan sosiaalisessa mediassa. Piirroskuvan valkoisena hohtava vene matkaa kohti horisontissa siintävää vihreää kaupunkimaisemaa. Saatetekstissä mainostetaan salakuljettajan WhatsApp-numeroa. Toisaalla Välimeren yli Eurooppaan matkustanut nuori kuvaa itsensä sosiaaliseen mediaan kalliin auton kyljessä ja näyttää peukkua. ”Onnistuin, täällä on upeaa!”
Näihin kuviin törmäsin aloittaessani työn ulkoministeriössä, muuttoliikeviestinnän asiantuntijana vuonna 2016, jolloin Suomessa tehtiin yli 28 000 turvapaikkapäätöstä. Edessä oli iso kysymys: miten viranomaisten tulisi reagoida viesteihin, jotka eivät aina vastaa Euroopan maissa vallitsevaa todellisuutta?
On selvää, että siirtolaisuuden ja siihen liittyvän vääristävän tiedon ympärillä pyörivät keskustelut eivät ole jääneet vuosien takaisiksi ilmiöiksi. Esimerkiksi viime vuonna Suomen itärajaan liittyvän uutisoinnin yhteydessä eräät sosiaalisen median käyttäjät ihmettelivät, onko Ruotsin ja Venäjän välillä todella jokin itsenäinen valtio tai että eikös tämä Suomi ole osa Venäjää. Hämmennystä aiheutti myös kysymys Suomen länsirajasta. Liikkeellä on myös tubettajia ja tiktokkaajia, jotka seuraajamääriä kasvattaakseen tarjoavat kyseenalaisia vinkkejä Suomen tai muiden Euroopan maiden maahantulokäytäntöjen porsaanrei’istä. Joidenkin mielestä Ukrainasta paenneet eivät voi olla pakolaisia, sillä he ovat pukeutuneet lämpimästi ja lapsilla on nallet kainalossa. Että näin itsekkäät länsimaat yrittävät vain levittää kielteisiä kuvaa Venäjästä. Kyproslainen kollega kertoi hiljattain, että Välimerellä Kyproksen rannikolle selviytyneet siirtolaiset saattoivat ymmärtää vasta maihin noustuaan, etteivät he ole saavuttaneet Euroopan manteretta, vaan kyseessä on saari.
Tekoälyä ja teippiä
Muuttuvan informaatioympäristön ja -vaikuttamisen uhat sekä tarve vastata niihin ovat kannustaneet eri maiden viranomaisia yhä luovempiin viestintäratkaisuihin. Digimaailman esimerkkejä ovat tekoälyä hyödyntävät interaktiiviset sovellukset ja koulutukselliset pelit, joilla havainnollistetaan esimerkiksi siirtolaisen muuttomatkaa. Toimivia keinoja ovat olleet myös siirtolaisuuden lähtömaissa paikallisesti järjestetyt palvelut. Näissä esimerkiksi neuvonantajat tarjoavat erilaisia keinoja yhteydenottoon ja keskustelevat Eurooppaan muutosta kiinnostuneiden kanssa. Kasvokkain kohtaamisen tärkeys ei ole kadonnut.
Ratkaisevaa muuttoliikeviestinnässä on ajantasainen ymmärrys kohdeyleisön toimintaympäristöstä. Pakistanissa Suomi on mukana hankkeessa, jossa paikallisten siirtolaisuusasiantuntijoiden palvelunumeroa mainostettiin onnistuneesti Islamabadin ruuhkassa pujotteleviin kuljetusrattaisiin, rikšhoihin teipatuissa ilmoituksissa. Somaliassa puolestaan Suomi rahoitti mediaprojektia, jossa järjestettiin Yleltä tuttu A2-keskusteluillan mallia mukaileva lähetys, aiheena paluumuuttajien vaikutukset somalialaisessa yhteiskunnassa. Kyseinen ohjelmaformaatti sai myöhemmin jatko-osia paikallisella televisiokanavalla.
Onnistuneen muuttoliikeviestinnän suurin viisaus ei asu länsimaalaisissa virkahenkilöissä. Onnistuminen on usein kiinni tekijöistä, jotka ymmärtävät eri osapuolia ja näkökulmia: niin Suomen ja muiden Euroopan maiden kuin toisaalta kohdeyleisöjen kulttuuria, tarpeita ja tavoitteita.
Vuosien varrella saamani varsin yksinkertainen oppi onkin, että onnistunut muuttoliikeviestintä pohjaa usein aiempiin kokemuksiin muuttoliikkeistä.
Rim Mezian
Kirjoittaja on ulko- ja turvallisuuspolitiikan viestinnän erityisasiantuntija ulkoministeriössä. Hän osallistuu Euroopan muuttoliikeverkoston ”EMN INFO” -työryhmän toimintaan, joka jakaa tietoa ja osaamista muuttoliikeviestinnästä EU-jäsenmaiden, EU-toimijoiden ja ulkoisten asiantuntijoiden kesken.
