Yleinen
Yhteiskuntaorientaatio tärkeä osa kotoutumista EMN/OECD-maissa
Euroopan muuttoliikeverkoston ja OECD:n uudessa yhteisessä raportissa kartoitetaan EMN/OEDC-jäsenmaiden kotoutumisstrategioita ja etenkin yhteiskuntaorientaation roolia. Raportti pohjautuu 25 eri maan toimittamiin tietoihin. Vastausten perusteella yhteiskuntaorientaatiokursseilla on tärkeä rooli kolmansien maiden kansalaisten kotoutumisessa, koska ne tarjoavat sosiaaliseen, kulttuuriseen ja poliittiseen osallistumiseen tarvittavia tietoja ja taitoja.
15.10.2024
Suomen uusi kotoutumislaki tulee voimaan 1.1.2025. Yksi tärkeistä uudistuksista koskee monikielisen yhteiskuntaorientaation järjestämistä. Monikielinen yhteiskuntaorientaatio on kurssi, jossa maahanmuuttaja saa tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta omalla äidinkielellään tai muulla hyvin osaamallaan kielellä. Uuden lain mukaan kunnan tai työvoimaviranomaisen täytyy tarjota monikielinen yhteiskuntaorientaatio kotoutuja-asiakkaille.
Samanlaisia kursseja järjestetään myös monissa EMN-jäsenmaissa sekä OECD-maissa. Euroopan muuttoliikeverkoston uuden raportin mukaan kurssit ovat tärkeä osa kotoutumisstrategiaa monissa Euroopan maissa ja OECD-maissa yleensä.
Kohderyhmät vaihtelevat; Lähes kaikki tutkimukseen osallistuneet maat raportoivat, että yhteiskuntaorientaatiota järjestetään turvapaikanhakijoille kun taas 13 25:stä maasta ilmoitti että kurssit koskevat kaikkia kolmansien maiden kansalaisia. Kurssit ovat lähes kaikissa maissa julkisrahoitteisia. Suomessa, Ruotsissa ja Alankomaissa kurssit ovat kuntien vastuulla, mutta 14 muussa raportoineessa maassa kursseja koordinoivat eri ministeriöt.
Yhteiskuntaorientaatiokurssien sisältö vaikutti keskittyvän neljään keskeiseen osa-alueeseen: 1) vastaanottavan maan yhteiskunnan, poliittisen järjestelmän ja kulttuurin ymmärtäminen, 2) yhteiskunnan sääntöjen, oikeuksien ja velvollisuuksien tuntemus 3) kotoutumisen edistäminen ja 4) yhtäläisten mahdollisuuksien ja oikeuksien takaaminen. Joissain maissa kuten esimerkiksi Virossa kursseja on mukautettu erityisille kohderyhmille, kuten yrittäjille ja opiskelijoille.
Kursseille osallistuminen oli osassa maita pakollista kolmansien maiden kansalaisille. Esimerkiksi Ranskassa ja Alankomaissa osallistumatta jättäminen saattoi vaikuttaa oleskelun statukseen tai johtaa rahallisiin sanktioihin.
Kurssien tehokkuuden arviointi on tärkeä tavoite suurimmalle osalle jäsenmaista. Vaikuttavuutta mitataan eri tavoilla. Raportoineista maista 14 ilmoitti seuraavansa ensisijaisesti kursseille osallistumista. Jotkut maat, kuten Ranska, ovat ottaneet käyttöön loppukokeita, joilla arvioidaan osallistujien tietoja. Lisäksi seitsemän maata hyödyntää palautekyselyjä saadakseen laadullista tietoa ohjelman tehokkuudesta. Belgia, Viro, Alankomaat, Itävalta ja Viro ovat tehneet laajempia arviointeja parantaakseen kurssien vaikuttavuutta ja niiden perusteella mm. pidentäneet kurssien kestoa.
Yleisesti ottaen kurssit katsottiin olennaiseksi osaksi kotoutumista suurimmassa osassa tutkimukseen osallistuneista maissa.
Lue lisää aiheesta EMN/OECD-raportista: