Uutiset
Tuore EMN:n tietokatsaus käsittelee ilmastonmuutoksen aiheuttamaa muuttoliikettä
UNHCR:n mukaan äärimmäisten sääilmiöiden, kuten poikkeuksellisten voimakkaiden sateiden, pitkittyneen kuivuuden, helleaaltojen ja syklonien, seurauksena vuosittain yli 20 miljoonaa ihmistä joutuu lähtemään kotiseuduiltaan. Tarve ymmärtää ilmastoon liittyvää muuttoliikettä kasvaakin koko ajan.
EMN Suomi
8.5.2023
EMN:n Inform-tietokatsaus Displacement and migration related to disasters, climate change and environmental degradation vastaa tähän tarpeeseen kokoamalla EMN:n jäsenmaista sekä EU:n ulkopuolisista OECD-maista saatua tietoa keskeisistä kansallisen tason aloitteista ja toimintamalleista. Tarkoituksena on laajentaa tietämystä ilmastonmuutoksen ja ympäristökatastrofien aiheuttamasta muuttoliikkeestä ja siirtymään joutuneiden ihmisten tilanteesta. Tietokatsaus perustuu 21 EMN-jäsenmaan toimittamiin tietoihin.
Toistaiseksi kansainvälinen suojelujärjestelmä ei tunnista ilmastonmuutosta ja ympäristön pilaantumista perusteeksi pakolaisasemalle. Toisaalta valtioilla on vastuu suojella ihmisiä, ja niitä sitovat palauttamiskieltovelvoitteet (non-refoulement) maihin, joissa henkilö voi joutua epäinhimillisesti kohdelluksi. Yhtenä merkittävänä käännekohtana ajattelutavan muutoksesta voidaan pitää YK:n ihmisoikeuskomitean vuonna 2015 tekemää ei-sitovaa päätöstä Ioane Teitiotan tapauksessa (UN Human Rights Committee in the case of Ioane Teitiota(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)). Päätöksessä tunnustettiin ilmastonmuutoksen vaikutukset osana valtioiden palauttamiskieltovelvoitteita. Valtiot voivat myös itse oman kansallisen lainsäädäntönsä perusteella myöntää suojelua siirtymään joutuneille ihmisille.
Tietokatsaukseen vastanneista maista ainoastaan Italiassa voidaan myöntää oleskelulupa ilmastosyistä, mutta tämän luvan saaminen perustuu yksittäisen virkamiehen harkintaan eikä ole systemaattinen käytäntö. Muissa EMN:n jäsenmaissa ei ole varsinaisia lainsäädännöllisiä suojeluperusteita ilmastomuutoksen aiheuttamaan muuttoliikkeeseen. Tosin osassa verkoston maita on käytössä suojeluperusteita, joihin voidaan vedota ilmastoon liittyvän muuttoliikkeen yhteydessä. Kansainvälistä suojelua voi saada esim. humanitaarisin perustein.
Tutkimus ilmastonmuutoksen ja ympäristön pilaantumisen yhteydestä muuttoliikkeeseen lisääntyy jatkuvasti. Tietokatsauksessa esitellään kansallisia toimielimiä, kansalaisjärjestöjä ja tutkimuslaitoksia, jotka käsittelevät ilmiötä. Tällaisia tutkimusorganisaatioita ovat esimerkiksi Hugo Observatory(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) Belgiassa, Potsdamin ilmastovaikutusten tutkimuslaitos (Potsdam Institute For Climate Impact Research(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)) Saksassa, Irish Aid(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) Irlannissa sekä Ruotsin tutkimuskeskus (Swedish National Knowledge Centre for Climate Change Adaptation(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)).
EMN:n jäsenmaat ja EU:n ulkopuoliset OECD-maat pyrkivät vaikuttamaan ilmastonmuutoksen aiheuttamaan muuttoliikkeeseen kehitysyhteistyöhankkeilla ja humanitaarisella avulla. Toiminta lähtömaiden kanssa on tärkeässä roolissa: ilmastonmuutoksesta kärsivissä maissa näillä hankkeilla lisätään paikallisväestön valmiuksia ja sietokykyä kohdata ympäristökriisien vaikutuksia.
Tietokatsaus Displacement and migration related to disasters, climate change and environmental degradation löytyy Julkaisut-sivulta(avautuu uuteen ikkunaan).