Julkaisut
EMN Tutkimus: Maahanmuuttajien työllistyminen osaamista vastaaviin tehtäviin ja työllistymisen esteet
Maahanmuuttajien osaaminen alihyödynnettyä Euroopassa – Suomen erityispiirre tiukat kielitaitovaatimukset
Euroopan muuttoliikeverkoston (EMN) ja OECD:n uudet tutkimukset avaavat maahanmuuttajien työllistymisen esteitä: korkeat kielitaitovaatimukset ja työmarkkinoilla kohdattu syrjintä vaikeuttavat maahanmuuttajien työllistymistä heidän osaamistaan vastaaviin tehtäviin.
EMN Suomi
12.8.2026
Euroopan muuttoliikeverkosto (EMN) ja OECD ovat julkaisseet laajan yhteisraportin maahanmuuttajien työmarkkina-asemasta ja työllistymisen esteistä Euroopassa (EMN study: Fostering a sustainable labour market integration). Samaan aikaan julkaistu EMN Suomen kansallinen raportti (Maahanmuuttajien työllistyminen osaamista vastaaviin tehtäviin ja työllistymisen esteet) paljastaa, että vaikka Suomi sijoittuu maahanmuuttajien työllistymisessä osaamista vastaamattomiin tehtäviin EU-maiden keskivaiheille, kohtaavat kansainväliset osaajat meillä runsaasti kielellisiä ja rakenteellisia esteitä matkallaan osaamista vastaaviin tehtäviin.
Molemmat julkaisut osoittavat, että kolmansien maiden kansalaisten inhimillistä pääomaa jää laajasti hyödyntämättä. Korkeakoulutettujen kolmansien maiden kansalaisten päätyminen matalan tai keskitason osaamista vaativiin tehtäviin on tappiollista niin yksilöille kuin kansantalouksillekin.
Kansainvälinen vertailu: Suomi keskitasoa maahanmuuttajien työllistymisessä osaamista vastaamattomiin tehtäviin – kielikuilu kuitenkin syvä
Eurooppalaisessa vertailussa epäsuhta maahanmuuttajien koulutustasossa ja heidän työtehtävissään on suurinta Etelä-Euroopassa, kuten Italiassa, Espanjassa ja Kreikassa. Näissä maissa yli puolet korkeakoulutetuista kolmansien maiden kansalaisista työskentelee osaamistasoaan alemmissa tehtävissä. Suomi sijoittuu tilastoissa EU-maiden keskivaiheille. Edukseen Suomi erottuu siinä, että itsearvioituna maahanmuuttajien ja syntyperäisen väestön välinen ero on meillä verrattain kapea.
Pohjoismaisilla työmarkkinoilla merkittävä haaste maahanmuuttajien työllistymiselle on kieli. EMN-OECD-tutkimus osoittaa, että Pohjoismaissa keskitason (intermediate) kielitaidon omaavien maahanmuuttajien ylikouluttautuneisuusaste on yli kaksinkertainen verrattuna edistyneen kielitaidon omaaviin. Ero on huomattavasti jyrkempi kuin esimerkiksi Belgiassa tai Alankomaissa. Raportti vahvistaa käsitystä siitä, että paikallinen kieli on Pohjoismaissa eräänlainen työmarkkinoiden portinvartija
Puutteellisen kielitaidon vuoksi osa maahanmuuttajista päätyy työtehtäviin, jotka eivät vastaa heidän osaamistaan, mutta joissa ei myöskään tarvitse hyvää suomen kielen taitoa, toteaa erityisasiantuntija Samuli Volanen Euroopan muuttoliikeverkostosta. Maahanmuuttajien työllistymistä on pidetty Suomessa lähtökohtaisesti hyvänä asiana, vaikka kyse olisi väliaikaisesta sijoittumisesta alalle, joka ei vastaa henkilön koulutustasoa – tämä voi kuitenkin pitkittyessään vaikeuttaa osaajien pääsyä esimerkiksi asiantuntijatehtäviin, Volanen arvioi.
Suomen erityispiirteet: Korkeat vaatimustasot ja rakenteellinen syrjintä heikentävät työllistymismahdollisuuksia
Kansallinen raportti nostaa esiin suomalaisille työmarkkinoille ominaisia haasteita. Kielitaito on kahtalainen este: Erinomaista suomen kielen taitoa saatetaan vaatia työpaikoilla silloinkin, kun se ei ole itse työtehtävän kannalta välttämätöntä. Toisaalta myös työnantajien puutteellinen englannin kielen taito on koettu haasteeksi maahanmuuttajien palkkaamiselle.
Lisäksi rakenteellinen syrjintä vaikuttaa laaja-alaisesti maahanmuuttajien mahdollisuuksiin työmarkkinoilla. Aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu Suomessa esiintyvän muun muassa merkittävää rekrytointisyrjintää. Kyselytutkimuksissa myös maahanmuuttajat ovat itse raportoineet syrjinnän vaikeuttaneen heidän työllistymismahdollisuuksiaan.
Yhden merkittävän esteen muodostaa myös ns. piilotyömarkkinat. Henkilön verkostojen laajuus vaikuttaa työmarkkinoiden tuntemukseen. Ammatillisten verkostojen puuttumisen vuoksi kansainväliset osaajat eivät suomalaisten tapaan välttämättä kuule avoimista piilotyöpaikoista. Raportin mukaan verkostoitumista ja uralla etenemistä taas voi vaikeuttaa paikallinen työpaikkakulttuuri, etenkin jos henkilöllä ei ole suomen kielen taitoa.
Linkit raportteihin:
