Julkaisut, Yleinen
Kolmansien maiden kansalaisten perheenyhdistäminen: katsaus lainsäädäntöön ja käytäntöihin – Suomen kansallinen raportti
Uusi EMN-tutkimus on katsaus perheenyhdistämisprosessiin Suomessa
Euroopan muuttoliikverkoston uudessa kansallisessa raportissa kerrotaan yleisellä tasolla Suomen perheenyhdistämiseen liittyvistä käytännöistä sekä lainsäädännöstä etenkin suhteessa EU:n perheenyhdistämisdirektiiviin (2003/86/EY). Tutkimuksen tarkastelujakso ulottuu vuodesta 2017 vuoteen 2024. Lainsäädännön muutosten osalta tarkastellaan myös viimeisimpiä vuonna 2025 tehtyjä lakimuutoksia.
EMN Suomi
10.10.2025
Perheperusteinen maahanmuutto Suomeen on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina. Esimerkiksi työntekijöiden ja opiskelijoiden perheenjäsenet jättivät ennätyksellisen paljon oleskelulupahakemuksia vuonna 2024. Perheenjäsenten oleskelulupahakemuksia jätettiin ennätykselliset 23 701 vuonna 2024. Hakemusmäärä kasvoi 10 % vuodesta 2023. Kasvava ilmiö on johtanut erilaisiin maahanmuuttopoliittiisin kehityskulkuihin, joihin uudessa Euroopan muuttoliikverkoston raportissa paneudutaan.
Raportissa kerrotaan yleisellä tasolla Suomen perheenyhdistämiseen liittyvistä käytännöistä sekä lainsäädännöstä etenkin suhteessa perheenyhdistämisdirektiiviin (2003/86/EY). Tutkimuksen tarkastelujakso ulottuu vuodesta 2017 vuoteen 2024. Lainsäädännön muutosten osalta tarkastellaan myös vuotta 2025.
Perheenyhdistämisdirektiivi saatettiin suurelta osin kansalliseen lainsäädäntöön jo vuonna 2004 ulkomaalaislain kokonaisuudistuksen yhteydessä. EMN-raportin mukaan Suomessa monet perheenyhdistämistä koskevat säännökset ovat olleet direktiiviä suotuisampia esimerkiksi perheenjäsenen määritelmän osalta. Ulkomaalaislain säännökset ovat olleet suotuisia sekä pakolaisten että toissijaista suojelua saaneiden perheenyhdistämiselle. Perheenyhdistämisen kriteerejä on kuitenkin tiukennettu perheenyhdistämisdirektiivin mukaisesti, sillä direktiivi ei koske toissijaista suojelua saaneita. Raportin mukaan kuitenkin Suomen lainsäädäntö koskien kolmansien maiden kansalaisten perheenyhdistämistä noudattaa monin tavoin EU:n perheenyhdistämisdirektiiviä
Raportti tarkastelee myös määritelmiä. Esimerkiksi Suomessa perheenyhdistämisellä viitataan usein sekä perheenmuodostamiseen, eli tilanteeseen, jossa perheside on muodostettu perheenkokoajan Suomeen tulon jälkeen, että tilanteeseen, jossa perheside on ollut olemassa jo ennen kuin perheenkokoaja on saanut oman oleskelulupansa. Oleskeluluvan edellytykset kuitenkin eroavat näiden tilanteiden välillä. Koska termi
perheenmuodostaminen ei ole yleisesti käytössä, tutkimuksessa on eritelty, koskevatko
säännökset uusia vai ns. vanhoja perheenjäseniä.
Tutkimuksen tarkastelujakson aikana, vuosina 2017-2025, perheenyhdistämistä koskevaan
lainsäädäntöön kohdistui paljon muutoksia. Jotkin lainsäädännön muutokset vaikuttavat kaikkiin hakijoihin, ja joitakin sovelletaan vain tiettyjen perheenkokoajien perheenjäseniin. Tarkastelukaudella voimaan tuli erillisiä säädöksiä koskien esimerkiksi tutkijoita ja opiskelijoita sekä henkilöitä, jotka hakevat EU:n sinistä korttia tai sisäisen siirron saaneen työntekijän oleskelulupaa. Näihin ryhmiin kuuluvat henkilöt ja heidän perheenjäsenensä voivat oleskelulupaa hakiessaan hyödyntää niin kutsuttua pikakaistaa. Ulkomaalaislakiin tehtiin tarkastelujaksolla myös lukuisia alaikäisten perheenyhdistämiseen kohdistuvia muutoksia, koskien joko alaikäisiä hakijoita tai alaikäisiä perheenkokoajia.
Lisää aiheesta voi lukea raportista Kolmansien maiden kansalaisten perheenyhdistäminen: katsaus lainsäädäntöön ja käytäntöihin – Suomen kansallinen raportti
