Uutiset
Uusi EMN Inform: Prospects for displaced persons in non-EU first reception and transit countries
Uusi EMN Inform kartoittaa EMN-jäsenmaiden apua pakolaisille lähialueilla
Uusi EMN-raportti kartoittaa EU-maiden toimia parantaa pakolaisten tulevaisuudennäkymiä EU:n ulkopuolisissa ensivastaanotto- ja kauttakulkumaissa.
EMN Suomi
2.3.2023
YK:n arvioiden mukaan(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) maailmassa oli vuonna 2022 yli 100 miljoonaa pakolaista (luku sisältää myös maiden sisäisesti siirtymään joutuneet). Määrä on kasvanut huomattavasti etenkin johtuen Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.
Monet pakolaisista jäävät yleensä naapurimaihin, jotka ovat useimmiten keski- tai matalan tulotason maita. Näiden maiden vastuulla on usein antaa ensi käden humanitaarista tukea ja edistää kehitysohjelmia, jotta voidaan ottaa huomioon pakolaisten pitkän aikavälin tarpeet ja lisätä heidän omavaraisuuttaan. Näillä mailla ei kuitenkaan usein ole tähän tarvittavia resursseja tai valmiuksia, minkä vuoksi kansainvälisten toimijoiden ja kansalaisyhteiskunnan panos on ensiarvoisen tärkeä.
Euroopan muuttoliikeverkoston uudessa Inform-sarjan raportissa Prospects for displaced persons in non-EU first reception and transit countries(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) tarkastellaan, mitä kansallisia strategioita EMN-jäsenmaissa on pantu täytäntöön pakolaisten tulevaisuudennäkymien parantamiseksi EU:n ulkopuolisissa ensivastaanotto- ja kauttakulkumaissa. Raportti tarkastelee myös, miten nämä strategiat on integroitu kansainvälisiin sopimuksiin, kuten pakolaisia koskevaan yleissopimukseen(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun), kestävän kehityksen tavoitteisiin(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) ja EU:n uuteen maahanmuutto- ja turvapaikkasopimukseen(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun). Raportti perustuu 20 EMN-jäsenmaan toimittamiin tietoihin.
Raportissa on myös esimerkkejä onnistuneista ohjelmista ja aloitteista, joilla pyritään parantamaan pakolaisten tulevaisuudennäkymiä ja tutkimaan mahdollisuuksia vahvistaa ja edistää (rajat ylittäviä) kumppanuuksia ja yhteistyötä.
Esimerkiksi EU-maista Belgialla, Tšekillä, Saksalla ja Alankomailla on kohdennettuja ohjelmia, joilla pyritään ensisijaisesti parantamaan pakolaisten olosuhteita ja tulevaisuudennäkymiä EU:n ulkopuolisissa ensivastaanotto- ja kauttakulkumaissa. Ohjelmien fokus vaihtelee maittain. Yleiset teemat ovat kuitenkin muuttoliikkeen hallinnan tukeminen, pakolaisuuden perimmäisiin syihin puuttuminen sekä pakolaisten ihmisoikeuksien ja omavaraisuuden suojeleminen ja edistäminen.
Muilla raporttiin osallistuneilla EU-mailla ei ollut vastaavasti kohdennettuja ohjelmia, mutta monilla pakolaisten tulevaisuudennäkymien parantaminen lähialueilla sisältyi poikkileikkaavana teemana laajempiin kansallisiin kehitys- ja/tai maahanmuutto-ohjelmiin. Esimerkiksi Suomen Afrikka-strategia(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) käsittelee muuttoliikettä muihin aiheisiin sisällytettynä.
Eri jäsenmaiden maantieteellinen painopiste vaihtelee ja voi olla joko useita maita ja alueita kattava tai suppeampi. Tuettuja alueita ovat olleet muiden muassa lähi-itä, Afrikan sarvi, Pohjois-Afrikka, Itä-Aasia, Keski- ja Etelä-Eurooppa/Länsi-Balkan sekä Latinalainen Amerikka. Yleinen suppeampi alue on ollut Syyria ja sen lähialueet.
Useat EMN-jäsenvaltiot eivät kuitenkaan mainitse erityisesti siirtymään joutuneiden väestöryhmien tulevaisuudennäkymien parantamista missään kansallisessa strategiassaan tai politiikassaan. Raportoivista EMN-jäsenmaista 14 on kuitenkin toteuttanut ja/tai rahoittanut erilaisia aloitteita pakolaisten tulevaisuudennäkymien parantamiseksi nimenomaan lähialueilla. Nämä ovat liittyneet koulutukseen, ammatillisen koulutukseen, työllistymismahdollisuuksiin ja toimeentulon tukemiseen sekä psykososiaalisen tuen tarjoamiseen. Aloitteita on rahiotettu joko kansallisesti tai EU:n erityisrahastojen(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) kautta.
EU:n ulkopuolisten ensivastaanotto- ja kauttakulkumaiden vaikeat sosioekonomiset olosuhteet, oikeudelliset rajoitukset sekä vastaanottavien maiden hallitusten ja avunantajien väliset eturistiriidat ovat osaltaan aiheuttaneet haasteita avustusohjelmien toteuttamisessa.
Raportti listaa kuitenkin myös useita menestystekijöitä. Usein mainittuja olivat muun muassa humanitaarisen avun, kehityksen ja rauhanvälityksen yhdistäminen temaattisesti, pitkäjänteinen ja joustava rahoitus sekä vastaanottavan väestön sitouttaminen mukaan toimintaan.
Muutamat raportoineet maat määrittelivät myös erityisiä keinoja yhteistyön ja kumppanuuksien vahvistamiseksi: Näitä ovat esimerkiksi alueellisten vuoropuhelujen ja vertaisverkostojen perustaminen ja edunsaajaorganisaatioiden yhteistyön edistäminen. Näin pystytään jakamaan tietoa siitä, miten ja mihin varoja käytetään, jotta avunantajien edut saadaan paremmin sovitettua yhteen isäntämaiden etujen kanssa. Tämä parantaa myös avustusohjelmien rahoituksen läpinäkyvyyttä.
EMN Inform Prospects for displaced persons in non-EU first reception and transit countries löytyy Julkaisut-sivulta(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).
