Tutkimukset
Euroopan muuttoliikeverkosto tuottaa vuosittain 3-4 teematutkimusta. Teematutkimukset käsittelevät jotakin tiettyä ajankohtaista tai muutoin relevanttia muuttoliikeaihetta. Tutkimusten aiheet valitaan kansallisten yhteyspisteiden ja Euroopan komission ehdotusten pohjalta. Yhteyspisteet laativat tutkimuksesta ensin kansalliset raportit, joiden pohjalta komission palveluntarjoaja kirjoittaa EU-tason vertailuraportin. Vertailuraportit löytyvät verkkosivuiltamme sekä kansainvälisiltä verkkosivuilta. Suomen kansalliset raportit ovat verkkosivuillamme suomeksi ja englanniksi samassa julkaisussa.
Tämä vertailuraportti tarjoaa kattavan kuvauksen siitä miten EU-maat ovat järjestäneet start-up- ja muiden innovatiivisten yrittäjien maahantulon sekä mahdollistaneet heidän yritystoiminnan. EU haluaa houkutella alueelleen innovatiivisia ja kasvukykyisiä yrityksiä ja tähän tutkimukseen on kerätty parhaita käytänteitä ja kohdattuja haasteita.
Huom! Raportti on englanniksi ja suomeksi samassa tiedostossa. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, miten Suomi on järjestänyt start-up- ja muiden innovatiivisten yrittäjien maahantulon sekä mahdollistanut heidän yritystoimintansa. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan miten innovatiivisia ja kasvukykyisiä yrityksiä pyritään houkuttelemaan Suomeen.
Huom! Raportti on englanniksi ja suomeksi samassa tiedostossa. Tämä tutkimus antaa yleiskuvan Suomen yleisestä kotouttamispolitiikasta ja työmarkkinoille pääsyä edistävästä politiikasta. Tutkimuksen painopiste on käytännöissä, jotka tukevat sellaisten kolmansien maiden kansalaisten pääsyä työmarkkinoille, joilla on oleskelulupa ja oikeus työskennellä Suomessa. Tutkimuksessa esitetään esimerkkejä lupaavista työmarkkinoille pääsyä edistävistä julkisen sektorin toimenpiteistä sekä räätälöidyistä yksityisen sektorin työllistämishankkeista. Toimenpiteet, jotka on kohdistettu pelkästään kansainvälistä suojelua saaville tai kansainvälisille opiskelijoille on suljettu pois tutkimuksen piiristä.
Huom! Raportti on englanniksi ja suomeksi samassa tiedostossa. Tutkimuksessa tarkastellaan Länsi-Balkanin maiden sekä EU:n itäisten kumppanuusmaiden viisumivapauksien vaikutuksia Suomelle. Tarkastelussa on useita eri indikaattoreita, kuten kyseisten maiden kansalaisten tekemät rajanylitykset, oleskelulupahakemukset, turvapaikkahakemukset sekä turismi ja rikollisuus. Tutkimuksen johtopäätöksissä todetaan, että Länsi-Balkanin viisumivapauksien vaikutukset Suomelle vaikuttavat melko vähäisiltä. EU:n itäisten kumppanuusmaiden viisumivapaudet puolestaan ovat olleet voimassa vielä niin lyhyen aikaa, että niiden vaikutuksista on vaikea tehdä johtopäätöksiä.
Huom! Raportti on englanniksi ja suomeksi samassa tiedostossa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella, millaisilla linjauksilla ja käytännöillä Suomi pyrkii houkuttelemaan kolmansista maista tulevia opiskelijoita suomalaisiin korkeakouluihin ja varmistamaan heidän pysymisensä maassa valmistumisen jälkeen. Tutkimuksessa käsitellään muun muassa tekijöitä, jotka houkuttelevat opiskelijoita Suomeen, pääsyvaatimuksia, kansainvälisten opiskelijoiden vastaanottamista ja oikeuksia sekä pääsyä Suomen työmarkkinoille valmistumisen jälkeen. Tässä tutkimuksessa termillä ”kansainvälinen opiskelija” tarkoitetaan Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen ulkopuolelta tulevia opiskelijoita.
Huom! Raportti on englanniksi ja suomeksi samassa tiedostossa. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan minkälaisia toimenpiteitä Suomi teki pystyäkseen vastaamaan turvapaikanhakijamäärän voimakkaaseen vaihteluun kyseisinä vuosina. Suomen viranomaisten vuosien 2015 ja 2016 aikana tekemiä toimenpiteitä on joiltain osin arvioitu, joko sisäisesti tai ulkopuolisen tahon arvioimana. Kokonaisuutena arvioiden viranomaisten toimet olivat niiltä osin onnistuneita, että kaikki maahantulijat saatiin rekisteröityä ja majoitettua, ja heille turvattiin vastaanottolain vaatimat peruspalvelut sekä ulkomaalaislain mukainen turvapaikkaprosessi.
Tässä vertailuraportissa tarkastellaan myönteisen tai kielteisen päätöksen saaneiden alaikäisten yksin tulleiden tilannetta Euroopan unionissa ja Norjassa. Raportissa käydään läpi jäsenmaiden menettelytapoja myönteisen päätöksen saaneiden alaikäisten yksin tulleiden kotoutumiseen liittyen ja toisaalta kielteisen päätöksen saaneiden alaikäisten palauttamiseen liittyen. Raportti kuvaa myös, miten menetellään niiden alaikäisten yksin tulleiden kanssa, joita ei voi palauttaa ja miten toimitaan alaikäisten täyttäessä 18 vuotta. Raportissa käsitellään myös alaikäisten katoamisia.
Tässä vertailuraportissa tarkastellaan minkälaisia toimenpiteitä verkoston jäsenmaissa tehtiin turvapaikanhakijamäärien voimakkaaseen vaihteluun vastaamiseksi.
Vertailuraportissa tarkastellaan miten eri EU-maat houkuttelevat kolmansista maista lähtöisin olevia opiskelijoita. Lisäksi vertailuraportti keskittyy tuomaan esiin erityisesti niitä poliittisia keinoja, joilla opiskelijoita on pyritty kannustamaan jäämään EU-maihin valmistumisensa jälkeen sekä sitä onko kyseinen pyrkimys poliittinen prioriteetti.
Huom! Raportti on englanniksi ja suomeksi samassa tiedostossa. Tutkimuksessa arvioidaan paluukäytäntöjen tehokkuutta Euroopan unionissa. Käytäntöjä peilataan EU-säännöksiin ja ohjeistukseen. Suomen kansallisessa raportissa todetaan, että paluu on aikaisempaa suurempi haaste Suomelle. Haasteet eivät kuitenkaan liity suoranaisesti EU-säännöksiin tai ohjeistukseen. Paluuseen liittyvät käytännöt ovat Suomessa tehokkaita ja pitkälti EU-säännösten ja ohjeistuksen mukaisia.
Tilaa uutiskirje
Tilaamalla uutiskirjeen saat heti tiedon Euroopan muuttoliikeverkoston uusista julkaisuista, tulevista tapahtumista ja muista ajankohtaisista asioista suoraan sähköpostiisi.
