Blogit
EMN Estonia conference: ”Beyond Temporary: Building for the Future”
Mitä tilapäisen suojelun jälkeen? – Ukrainalaisten tulevaisuus puhututti EMN-konferenssissa Tallinnassa
Sodan pitkittyminen Ukrainassa on saanut monet ukrainalaiset miettimään tulevaisuuttaan, ja yhä useampi on asettunut EU-maihin aikomuksenaan jäädä. Tallinnassa 28.5.2025 pidetyssä EMN-konferenssissa keskusteltiin, kuinka tilapäisen suojelun exit-strategia voitaisiin toteuttaa kestävästi ja millä laillisella statuksella ukrainalaiset jäävät Eurooppaan.
Tuukka Lampi
5.8.2025
Kolmatta vuotta jatkunut Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ei näytä loppumisen merkkejä. Rauhanneuvottelut Venäjän ja Ukrainan välillä takkuavat. Viimeisimpänä Istanbulissa 23.6. järjestetty tapaaminen kesti alle tunnin ja päättyi laihoin tuloksin.
Sodan pitkittyessä yhä harvemman ukrainalaisen haaveet kotiinpaluusta alkavat himmetä(siirryt toiseen palveluun) ja moni on alkanut asettua EU-maihin. EU- ja EFTA-maissa asuu tällä hetkellä yli 4,4 miljoonaa ukrainalaista sotaa paossa, suurin osa tilapäisen suojelun statuksella. Noin 800 000 ihmistä on palannut jäsenmaista takaisin Ukrainaan, mutta tällä hetkellä liikkuminen on luonteeltaan enimmäkseen edestakaista. Tilapäisen suojelun hakemuksia jätetään edelleen huomattavia määriä.
Koska yhteiseen ratkaisuun ei ole vielä päästy jäsenmaiden ja EU:n kesken, Euroopan unionin neuvosto päätti 13.6.2025 jatkaa tilapäistä suojelua 4.3.2027 asti. Tilapäinen suojelu on näin ollen jatkumassa kaksi vuotta yli tilapäisen suojelun direktiivin mainitseman kolmen vuoden rajan.
Poliittisella päätöksellä tehtyä poikkeuksellista suojelun jatkoa perusteltiin muun muassa sillä, että tilanne Ukrainassa ei ole muuttunut ja äkillinen suojelun katkeaminen olisi erittäin haastavaa jäsenmaiden vastaanottojärjestelmille.
Samaan aikaan kun uutisoitiin tilapäisen suojelun jatkosta, komissio esitti ehdotuksensa exit-suunnitelmalle,(siirryt toiseen palveluun) joka sisälsi useampia askelmerkkejä jäsenmaille. Ehdotus tiivistyi neljään kokonaisuuteen:
- edistetään ja helpotetaan siirtymistä muuhun oikeudelliseen statukseen jo ennen tilapäisen suojelun päättymistä
- valmistellaan sujuvaa ja kestävää uudelleenkotoutumista Ukrainaan
- varmistetaan tietojen antaminen siirtymään joutuneille henkilöille
- varmistetaan koordinointi, seuranta ja tietojenvaihto jäsenvaltioiden kesken ja Ukrainan viranomaisten kanssa
Exit-suunnitelmaan liittyvän keskustelun ytimessä on ollut kysymys siitä, millä laillisella statuksella ukrainalaiset jäävät Eurooppaan tulevaisuudessa, jos eivät palaa. Tähän on tarjottu toistaiseksi hyvin vähän konkreettisia vaihtoehtoja. Komission lähtökohta ehdotuksessa on, että jäsenmaat rohkaisevat ukrainalaisia hakemaan kansallisia oleskelulupia, muuta kuin turvapaikkaa.
Juuri ennen komission päätöstä jatkaa tilapäistä suojelua, käytiin aiheesta aktiivista keskustelua Euroopan muuttoliikeverkoston Viron yhteyspisteen kansallisessa konferenssissa(siirryt toiseen palveluun) Tallinnassa 28.5.2025.
Konferenssin keynote-puheenvuoron pitänyt apulaisprofessori Meltem Ineli Ciger (Suleyman Demirel University) korosti yhteisen ratkaisun tärkeyttä. Cigerin suositus on, että direktiiviä pitkään oleskelleiden kolmansien maiden kansalaisten asemasta eli ns. LTR-direktiiviä(siirryt toiseen palveluun) muutettaisiin, niin että tilapäisellä suojelulla oleskelu hyväksyttäisiin oleskelulupaan. Näin ukrainalaiset voisivat viiden vuoden oleskelun jälkeen hakea oleskelulupaa muulla perusteella ilman että tarvitsisi kehittää uutta lupakategoriaa tai tehdä merkittäviä lakiuudistuksia EU-tasolla.
Cigerin näkemyksen mukaan poliittiset päätökset jatkaa tilapäistä suojelua yli direktiivin sallimien rajojen nakertaa koko direktiivin uskottavuutta ja vastoin lain henkeä. Lisäksi pitkittynyt välitila vaikeuttaa ukrainalaisten integroitumista ja voi pahimmillaan asettaa heidät haavoittuvaan asemaan, Ciger arvioi.
Ciger nosti puheessaan myös esille, että ukrainalaisten liike on edestakaista ja siksi kestävä integraatio edellyttää muuttoliikepolitiikkaa, joka sallii kiertomuuton. Esimerkkinä onnistuneesta kiertomuutto-ohjelmasta hän mainitsi Espanjan kausityöohjelman(siirryt toiseen palveluun).
Myös tutkimuslaitos ICMPD on perehtynyt tilapäiseen suojeluun ja sen tulevaisuuteen hiljattain julkaistussa raportissaan(siirryt toiseen palveluun). Selvityksen mukaan yleinen ilmapiiri jäsenmaiden ja keskeisten sidosryhmien kesken tuntuu olevan, että siirtymä pitäisi olla sujuva eikä tilapäisen suojelun tulisi lakata yhtäkkisesti.
Tutkimuksen laatinut ICMPD:n Martin Wagner(siirryt toiseen palveluun) esitti konferenssissa useita eri skenaarioita ukrainalaisten tulevaisuudelle. Yleisesti ottaen jäsenmaiden näkemykset exit-strategialle ovat seuraavat:
- Hallinnollinen taakka tulisi olla minimaalinen (siirtymistä turvapaikkaprosesseihin vältettävä)
- Yleinen skeptisyys kokonaan uusia instrumentteja kohtaan.
- Tilapäisen suojelun jatkamiselle vielä kannatusta, mutta loputonta tilapäisyyttä tulisi välttää.
- Yleinen kannatus EU-tason koordinoinnille, jotta vältytään pirstaloitumiselta ja sekundäärisiltä muuttoliikkeiltä. Jäsenmaiden tulisi kuitenkin säilyttää joustavuus.
- Sekä Ukrainan että EU-jäsenmaiden tarpeet tulisi huomioida tasavertaisesti.
Wagner esitti myös, että yksi mahdollinen skenaario on ns. ”lean back and do nothing”, missä komissio ei ota aktiivista roolia vaan antaa jäsenmaiden itsekseen ratkaista tilanteen tahoillaan. Hänen arvionsa mukaan tämä olisi pahimmillaan suuri hallinnollinen taakka jäsenmaille ja johtaisi tarpeettomaan pirstaloitumiseen jäsenmaiden välillä. Ratkaisu olisi epäreilu myös ukrainalaisille, koska heidän pitäisi setviä 27 eri maan maahanmuuttokäytäntöjen välillä yhden yhteisen menettelyn sijaan.
Konferenssissa puhui myös Euroopan komission edustaja Elena Gobbetti, joka vastasi kritiikkiin, että koordinoitu ratkaisu on ehdottoman tärkeä, mutta kaikkea ei voida harmonisoida EU:sta käsin ja monessa suhteessa vastuu ukrainalaisten laillisesta statuksesta ja kotoutumisesta on viime kädessä jäsenmailla. Toimiva exit-strategia voi olla vain yhdistelmä erilaisia ratkaisuja, Gobbetti arvioi.
Euroopan turvapaikkavirasto EUAA:n Marja Lahtisen esitys(siirryt toiseen palveluun) oli katsaus tilapäisen suojelun tilastoihin ja demografiaan. Ukrainalaisten tilapäistä suojelua hakevien määrät ovat vaihdelleet, mutta yleisesti ottaen trendi on ollut hieman laskeva. Ukrainalaisten jättämien turvapaikkahakemusten määrässä sen sijaan on nähty hienoista nousua. Tämä saattaa viitata siihen, että ukrainalaiset kokevat turvapaikan hakemisen olevan suorempi reitti pidempiaikaiseen lailliseen statukseen. Lahtisen mukaan ajan mittaan ukrainalaisten halu palata näyttää hiipumisen merkkejä, etenkin miesten keskuudessa.
Suurin osa tilapäistä suojelua hakeneista on ollut 18-44-vuotiaita naisia lasten kanssa, mutta uutena ilmiönä myös miesten osuus on ollut nousussa. Samasta trendistä raportoivat omissa esityksissään myös Norjan maahanmuuttoviraston UDIn edustaja Hege Laskemoen(siirryt toiseen palveluun) sekä Moldovan sisäministeriön edustaja Elena Coliujco(siirryt toiseen palveluun). Yleisesti arvioitiin, että tämä johtuu mahdollisesti Ukrainan hallituksen asettamasta liikekannallepanosta. Rintamalta puuttuvat miehet saattaa nousta kiusalliseksi poliittiseksi kysymykseksi EU-maiden ja Ukrainan välillä lähitulevaisuudessa, konferenssissa pohdittiin.
Konferenssin loppupuoliskolla käytiin paneelikeskustelu, johon osallistuivat Martin Wagner (ICMPD), Marja Lahtinen (EUAA), Jan Werner (Ministry of the Interior of the Czech Republic), Elena Coliujco (EMN Moldova, Ministry of Internal Affairs of Moldova) sekä Hege Laskemoen (Norwegian Directorate of Immigration). Paneeli pohti keinoja, joilla tilapäisen suojelun asema voitaisiin sovittaa yhteen vastaanottavien maiden työmarkkinoiden tarpeiden kanssa, joissa ukrainalaiset täyttävät työvoimapulaa. Vaikka yleisesti ottaen ukrainalaisten työllisyys on parantuntu monissa EU-maissa, on edelleen haasteena alityöllistyminen tai työllistyminen osaamista vastaamattomalle alalle sekä alhaiset palkat verrattuna kantaväestöön. Näin arvioi myös ILO:n edustaja David Mosler(siirryt toiseen palveluun) omassa esityksessään.
Haasteena on, että vastaanottomaat toivovat toisaalta hyvin integroituneita pakolaisia, mutta toisaalta Ukraina tarvitsee kansalaistensa apua yhteiskuntansa jälleenrakentamiseen. Tämän nosti esille myös OECD:n edustaja Ave Lauren(siirryt toiseen palveluun) omassa esityksessään. Hän puhui ns. dual-intent integraatiosta, jonka perusajatus on tukea ukrainalaisten integraatiota vastaanottaviin maihin madaltaen samalla kuitenkin heidän kynnystään palata kotimaahansa. Lähestymistavan ydin koostuu viidestä suosituksesta:
- Investointi ihmisiin (ns. human capital)
- Koulutuksen ja ammatillisen osaamisen tunnustamisen sujuvoittaminen
- Turvallinen paluu niille, jotka sitä haluavat
- Ukrainankielisen koulutuksen tarjoaminen vastaanottavissa maissa
- Rahaliikenteen ja digitaalisten siteiden kehittämin Ukrainan ja vastaanottavien maiden välillä
Yleisesti ottaen konsensus konferenssin osallistujien kesken oli, että oli ratkaisu mikä tahansa, sen on oltava tasapuolisesti ukrainalaisten itsensä, Ukrainan sekä EU-maiden etujen mukainen. Paneelissa arvioitiin, että ukrainalaisten perheenyhdistämisten määrä tulee lisääntymään lähitulevaisuudessa merkittävästi. Siksi siirtymä tilapäisestä suojelusta muihin oleskelulupiin tulee olla kestävällä pohjalla ja EU:n koordinoima.
