Tapahtumat
EMN Suomen konferenssi 27.11.2024: Välitilassa? Ukrainan sotaa paenneiden tulevaisuus Euroopassa ja Suomessa
EMN Suomen konferenssi pidettiin 27.11.2024 hotelli Arthurissa nimellä ”Välitilassa? Ukrainan sotaa paenneiden tulevaisuus Suomessa ja Euroopassa”.
18.11.2024
Lataa tapahtuman ohjelma, taustapaperi ja puhujaesittelyt. Puhujien esitykset on linkitetty alla.
Lue konferenssin yhteenvetona toimiva kattava konferenssiraportti.
Ukrainan sodan pitkittyessä osalle ukrainalaisista EU-maista on tullut jo uusi koti, Suomi mukaan lukien. EU-maiden onkin jo nyt pohdittava tilapäistä suojelua saaneiden siirtymää muihin pidempiaikaisiin laillisiin statuksiin sekä alettava katsoa kotoutumista laajemmin. Toisaalta samaan aikaan jäsenmaiden on huomioitava, että osa sotaa paenneista ukrainalaisista saattaa kotoutumisen jälkeen silti palata Ukrainaan.
Euroopan muuttoliikeverkoston Suomen yhteyspisteen kansallisessa konferenssissa 2024 tarkasteltiin ukrainalaisten tilannetta Suomessa ja EU-maissa nyt ja lähitulevaisuudessa sekä pureuduttiin kotoutumisen haasteisiin tilanteessa, jossa pakolainen löytää itsensä kahden maan välistä.
Konferenssissa kuultiin mielenkiintoista ja aktiivista vuoropuhelua eri tahojen välillä ja erilaisia näkökulmia siihen, miten tukea pakolaisia kotoutumisen ja paluun välitilassa.
Tapahtuman avasi työministeri Arto Satonen, joka totesi, että on erittäin tärkeää löytää yhteinen eurooppalainen ratkaisu ukrainalaisille tilapäisen suojelun jälkeen. Ukrainan tukemista on jatkettava niin pitkään kuin on tarpeen, koska Ukrainan tulevaisuus on Euroopan, Satonen painotti.
Konferenssin keynote-puheenvuoro kuultiin tilapäisen suojelun huippuasiantuntija ja kansainvälisen oikeuden apulaisprofessori Meltem İneli Ciğeriltä (Suleyman Demirel University Faculty of Law). Puheessaan Ineli Ciger peräänkuulutti kestävää exit-strategiaa tilapäisestä suojelusta, jotka hän tiivisti neljään teesiin:
- 1. Tilapäisen suojelun on päätyttävä maaliskuuhun 2026 mennessä, ja on laadittava selkeä ja kattava exit-strategia.
- 2. Exit-strategian olisi sisällettävä joustavia, pitkäaikaisia, vakaita ja sukupuolinäkökulman huomioon ottavia ratkaisuja ukrainalaisille.
- 3. Tarvitaan yhteinen eurooppalainen lähestymistapa siihen, mitä seuraavaksi tulee, mukaan lukien väyliä kansainväliseen suojeluun tai muuhun kuin tilapäiseen statukseen.
- 4. On pohdittava joustavia ratkaisuja, jotka mahdollistavat kiertomuuton ja ihmisarvoisen vapaaehtoisen paluun.
Euroopan komission Muuttoliike- ja sisäasiain osaston (DG HOME) Csilla Völgyi kommentoi perään komission tämänhetkisistä suunnitelmista ukrainalaisten jatkon takaamiseksi.
Konferenssissa esiteltiin myös Euroopan muuttoliikeverkoston tuore tutkimus The application of the Temporary Protection Directive: Challenges and good practices in 2023, jonka esitteli EMN Suomen erityisasiantuntija Jutta Saastamoinen. Saastamoinen esitteli vertailutietoa siitä, miten tilapäisen suojelun oikeuttamat palvelut oli järjestetty eri EU-maissa.
Tämän jälkeen OECD:n Ave Lauren esitteli tutkimustuloksia ukrainalaisten työllistymisestä OECD-maissa. Yleisesti ottaen ukrainalaisten työllistymisprosentti on ollut suhteellisen korkea, mutta alaa ja osaamista vastaaviin töihin työllistyminen vaikutti olevan haaste kautta linjan.
Tämän jälkeen sosiologi Arsenyi Svynarenko piti oman kommenttipuheenvuoronsa, jossa hän nosti kolme tärkeää pointtia onnistuneeseen kotoutumiseen: on tärkeää toimia maahanmuuttajian kanssa, menestystarinat ovat usein maahanmuuttajayhteisöjen sisäisen solidaarisuuden ansiota ja on ensiarvoisen tärkeää auttaa maahanmuuttajia auttamaan itseään.
Maahanmuuttoviraston vastaanottopalveluiden osaston johtaja Elina Nurmi kertoi ukrainalaisten kuntaan siirtymisen tilannekuvasta Migrin näkökulmasta. Marraskuussa 2024 76 % tilapäistä suojelua saavista ukrainalaisista oli siirtynyt kuntaan maaliskuun 2023 jälkeen (yhteensä noin 27 300 hlöä). Nurmi kertoi myös MOVE-hankkeesta, joka tarjoaa henkilökohtaista, omakielistä neuvontaa kuntaan siirtymiseen.
Tämän jälkeen työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Susanna Piepponen esitteli hallituksen toimenpideohjelman Ukrainasta paenneiden auttamiseksi vuosille 2024–2027.
Toimenpideohjelmaa ja aamun esityksiä kommentoi Tanja Mustonen Ukrainalaisten yhdistys Suomessa ry:stä. Mustonen kertoi yhdistyksen aktiivisesta osallisuudesta kuntaan siirtymisen ohjaamisessa, mutta toivoi samalla vakaampaa rahoituspohjaa yhdistyksen toiminnalle. Myös Mustonen kertoi omasta kokemuksestaan, että ukrainalaisten osaamisen tunnustamisessa olisi vielä kehitettävää. Esimerkiksi Suomessa on pula lääkäreistä ja sairaanhoitajista, mutta kuten viime vuonna tutkintojen tunnistaminen ja tunnustaminen on edelleen pitkä ja epäselvä prosessi, Mustonen totesi.
Konferenssin toinen puolisko koostui paneelikeskustelusta, jossa pohdittiin, miten Suomessa (ja Euroopassa) tulisi lähitulevaisuudessa järjestää ukrainalaisten siirtymä pysyviksi EU-maiden asukkaiksi, ja toisaalta edesauttaa halukkaiden paluuta Ukrainaan jälleenrakennuksen koittaessa. Paneelissa keskustelemassa olivat Arseniy Svynarenko, Ruslana Kuisma (RVK Palvelut Oy), Susanna Piepponen (TEM) ja Olga Silfver (Espoon kaupunki).
Keskustelussa nousivat teemoina mm. suomen kielen oppiminen ja kielivaatimukset työmarkkinoilla sekä pohdinnat kuntaan siirtymisen eduista. Moni ukrainalainen seuraa kotimaan tilannetta ja odottaa edelleen paluun mahdollisuutta, mikä hillitsee kotoutumisintoa. Toisaalta sodan pitkittyessä perheet kiinnittyvät yhteiskuntaan, jolloin koetaan vaikeammaksi palata kotimaahan ja jäämistä suunnittelevien määrä tulee todennäköisesti kasvamaan.
Lisätietoa tilaisuudesta: emn@migri.fi
